La Ligan kausiennakko 2023-24 – Getafe, Valencia, Almería: Kulttivalmentajan paluu ja farssiseuran kärsimys jatkuu

Getafe, Valencia ja Almería sijoittuivat viime kaudella La Ligassa sijoille 15-17. Putoaminen oli hyvin lähellä, ja seuroissa on yritetty tehdä peliliikkeitä, jottei sama toistuisi. Kolmikosta kukin on vaihtanut valmentajaa joko kesken viime kauden tai kauden jälkeen.

• Getafe
• Valencia
• Almería

Getafe luottaa taas vanhaan reseptiin

Quique Sánchez Flores oli pelastanut Getafen toissa kaudella putoamiselta. Sánchez Flores sai siten jatkaa viime kaudella Getafen peräsimessä.

Kausi oli kuitenkin suuri pettymys. Maalinteko oli yhtä tervanjuontia, eikä Getafe kyennyt luomaan sen suurempaa maaliodottamaa otteluissaan. Puolustus piti varsin getafemaiseen tapaan hyvin ja seura oli omassa päässään selvästi luotettavampi kuin muut häntäpään joukkueet. Se ei kuitenkaan auttanut pidemmällä aikavälillä, kun hyökkäyspeli, pelinrakentelu ja maalipaikoille pääseminen tuottivat suuria vaikeuksia.

Getafe oli voittanut helmikuun puoliväliin mennessä vain neljä sarjaottelua. Seuran puheenjohtaja Ángel Torres antoi potkut Sánchez Floresille vain seitsemän kierrosta ennen sarjan päättymistä.

Torres palkkasi korvaajaksi seuralegendana tunnetun José Bordalásin. Bordalás valmensi menestyksekkäästi Getafea vuodet 2016-21. Väliin mahtui vuosi Valenciassa ennen paluuta Getafeen. Bordalás nosti Getafen kuiville ja seura päätyi lopulta 15. sijalle.

Getafe pelaa alkavalla kaudella sitä hyvin tuttua jalkapalloa, joka loisti poissaolollaan viime kaudella ennen Bordalásin paluuta. Getafen tavoite on tehdä itsestään mahdollisimman ärsyttävä ja vaikeasti voitettava joukkue, joka puolustaa tiukasti, iskee nopeasti vastaan, ärsyttää, provosoi, pelaa aikaa ja tekee kaiken voiton eteen. Bordalás niitti sillä suorastaan hurjaa menestystä Getafessa, eikä seepra ole päässyt raidoistaan.

Getafe lunasti viime kaudella seurassa lainalla pelanneet Omar Aldereten (toppari) ja Portun (laitahyökkääjä) itselleen yhteensä noin 7,5 miljoonalla eurolla. Cádizista tuttu hyökkääjä Choco Lozano ja Sabadellin nuori keskikenttämies Sergi Altimira, 21, siirtyivät Getafeen vapaina agentteina. Laitapuolustaja José Ángel Carmona lainattiin Sevillasta ja maalivahti Daniel Fuzato Ibizasta.

Munir El-Haddadi, Jack Harper ja Diego Conde jättivät Getafen vapaina agentteina. Viime kauden lainalla Tšekissä pelannut Jakub Jankto siirtyi pysyvästi Cagliariin. Darío Poveda lähti lainalle Leganésiin. Ainoastaan Munirilla oli rooli viime kaudella ykkösjoukkueessa, vaikka hyökkääjä jäikin olemattomalle vastuulle Getafessa. Toistaiseksi Getafe ei ole menettänyt ainuttakaan luottopelaajaansa, mutta seuran on määrä olla elokuun aikana hyvin aktiivinen siirtomarkkinoilla – molempiin suuntiin.

Getafen kaksi edellistä kautta ovat menneet täysin penkin alle ilman Bordalásia. 59-vuotiaan espanjalaisen menestysvuodet Getafessa ovat jo menneisyyttä. Bordalás on edelleen huipputason valmentaja, mutta Getafen nykyinen pelaajamateriaali on kaukana niistä vuosista, kun Bordalás niitti huimaa tulosta Madridin esikaupunkialueella. Getafe parantaa alkavalla kaudella kuitenkin huimasti ja sijoittuu keskikastiin. Bordalásin tuomat europelivuodet eivät enää palaa, mutta toisaalta seura ei enää taistele putoamista vastaan.

Yksi iso haaste on joukkueen kirkkaimman tähden, Enes Ünalin pitkä sairausloma. Viime kaudella tehot 14+3 kirjauttanut turkkilainen on sivussa tammikuulle.

Valencia yhä pahemmin tuuliajolla

Jos Getafe oli viime kaudella pahemman kerran sekaisin, voi samaa sanoa Valenciasta – ja vielä suuremmalla syyllä.

Valencian paljon parjattu seurajohto palkkasi Gennaro Gattuson joukkueen päävalmentajaksi viime kesänä. Vaikeudet olivat nähtävissä heti alusta saakka. Valencian seurajohto ei odotetusti käyttänyt juurikaan rahaa kesän siirtomarkkinoilla, vaikka se myi Gonçalo Guedesin, Carlos Solerin, Maxi Gómezin ja Jasper Cillessenin yhteensä yli 54 miljoonalla eurolla. Tilalle tuli lähinnä lainapelaajia.

Gattuson Valencia aloitti kauden pirteästi ja pelasi odotuksia paremmin, mutta tulokset eivät missään vaiheessa parantuneet. Valencia voitti kauden ensimmäisellä puoliskolla vain neljä ottelua, ja seurajohto antoi Gattusolle potkut tammikuun lopussa.

Seuralegenda Rubén Baraja saapui edustusjoukkueen valmentajaksi helmikuun puolivälissä. Barajan alaisuudessa tulokset paranivat ja Valencia voitti kevätkaudella kuusi sarjaottelua. Segundaan putoaminen oli silti hyvin lähellä, sillä sarjapaikka varmistui vasta päätöskierroksella. Segundaan putoaminen olisi ollut suorastaan valtava katastrofi jo valmiiksi syvissä talousvaikeuksissa olevalle seuralle.

Valencian kesän siirtoikkuna on ollut varsin hiljainen. Valencia on hankkinut Cenk Özkacarin Lyonista ja Pepelun Levantesta yhteensä kymmenellä miljoonalla eurolla. Edinson Cavani, Iago Herrerín ja Toni Lato jättivät Valencian vapaina agentteina, joten seura ei saanut heistä euroakaan. Sen sijaan Jorge Sáenz siirtyi Leganésiin 400 000 eurolla. Atléticosta Valenciassa lainalla viime kauden pelannut ja edukseen esiintynyt Samuel Lino palasi madridilaisseuraan. Avainpelaajiin lukeutunut Yunus Musah lähti AC Milaniin 20 miljoonalla eurolla.

Valenciaa odottaa jälleen hyvin haastava kausi. Joukkueesta puuttuu laatua ja leveyttä. Baraja saa tehdä melkoisen tempun, jos Valencia onnistuu välttämään putoamistaiston alkavalla kaudella. Joukkue on sarjanousijoita laadukkaampi, mutta se ei auta, jos seuran yllä pyörivä negatiivisuus ottaa ohjat viime kauden tapaan. Valencia koki viime kaudella valtavan mahalaskun, eikä sellaista voi laskea pois tälläkään kaudella. Säilyttänee sarjapaikkansa, mutta helpolla se ei tule.

Valencia elää löysässä hirressä niin pitkään, kuin nykyinen seurajohto omistaa seuran. Valencian omistaja Peter Lim ei ole kiinnostunut seuran toiminnasta tai varsinkaan sen kehittämisestä. Kannattajat ovat toivoneet jo vuosien ajan Limiä ja muuta seurajohtoa poistumaan seurasta. Mestallan edustalla on järjestetty vuotuisia ja hyvin merkittäviä protesteja seurajohtoa vastaan. Se on tärkeää, sillä se osoittaa, miten paljon Valencia merkitsee kannattajilleen. Seura voisi jälleen menestyä, jos seurajohtokin välittäisi.

Almería taistelee taas sarjapaikastaan

Almería nousi viime kaudeksi La Ligaan.

Vain harvat uskoivat Almerían kykenevän säilyttämään sarjapaikkansa. Joukkue lähti kauteen kenties koko sarjan heikoimmalla pelaajamateriaalilla, vaikka rahaa oli käytetty verrattain paljon siirtomarkkinoilla. Päävalmentaja Rubi ei ollut vakuuttanut pääsarjatasolla muutamasta pestistään huolimatta. Almeríaa oli siten helppo veikata vain yhden kauden mittaiseksi vierailijaksi La Ligassa, mutta toisin kävi.

Almería pelasi jopa yllättävän tasaisen kauden, eikä mukaan mahtunut sen suurempia tuloksellisia heikkoja ajanjaksoja.

Almería piti kiinni Rubista lopulta koko kauden ajan, vaikka luotsi oli tiettävästi useampaan kertaan akuutin potku-uhan alla. Almeríalaismedian mukaan seura oli valmis potkimaan Rubin ulos seurasta varsinkin tammi-helmikuussa, mutta mies onnistui säilyttämään työpaikkansa.

Almería oli luonnollisesti pelillisesti varsin suurissa ongelmissa läpi kauden, sillä joukkueen pelaajamateriaali ei antanut myöden, mutta kuten ihmeen kaupalla andalusialaisseura säilyi La Ligassa. Säilyminen varmistui dramaattisella tavalla päätöskierroksen loppuminuuteilla. Almería nousi tasoihin jo pudonneen Espanyolin vieraana viisi minuuttia ennen loppua ja säilyi tasoitusmaalin ansiosta La Ligassa. Kaunis loppu koko kauden kestäneelle selviytymistaistelulle.

Seurajohto oli päättänyt jo ennen säilymisen varmistumista, ettei Rubi jatkaisi Almeríassa tällä kaudella.

Seurajohto palkkasi Vicente Morenon uudeksi päävalmentajaksi. Moreno on tuttu nimi muun muassa Espanyolin ja Mallorcan päävalmentajan paikalta. Moreno tunnetaan varsin pragmaattisen jalkapallon ystävänä. Morenon joukkueet ovat yleensä puolustaneet matalassa blokissa ja luottaneet vastaiskuihin. Moreno ei lähde muuttamaan lähestymistapaansa Almeríassakaan.

Almerían siirtoikkuna on ollut toistaiseksi varsin mielenkiintoinen. Viime kauden valopilkku El Bilal Touré siirtyi Atalantaan peräti 30 miljoonalla eurolla, mikä antaa Almeríalle liikkumavaraa markkinoilla. Myös laitahyökkääjä Cristian Olivera (Los Angeles, 4,1 miljoonaa) ja topparit Rodrigo Ely (Grêmio, 1,5 miljoonaa) sekä Nikola Maras (Alavés, 1,5 miljoonaa) myytiin, joten kassaa on kertynyt kesällä peräti 35 miljoonaa euroa.

Lähtijöitä on ollut muitakin. Francisco Portillon sopimus loppui, eikä sitä jatkettu, ja keskikenttämies César de la Hoz, laitapakki Iván Martos, maalivahti Diego Fuoli sekä keskushyökkääjä Jordi Escobar lähtivät muualle vapaina agentteina.

Almería lunasti seurassa viime kevään tehokkaasti lainalla pelanneen Luis Suárezin itselleen Marseillesta kahdeksalla miljoonalla eurolla. Suárez lienee Tourén korvaaja. Keskikenttäosastoa vahvistettiin Ranskan Stade Reimsista 6,5 miljoonalla eurolla hankitulla Dion Lopylla, 21. Nuoresta iästään huolimatta pohjapelaaja Lopy on jo noussut Senegalin maajoukkueeseen. Toppariosastolle ostettiin 4,5 miljoonalla eurolla Real Betisin Edgar González.

Almeríalla on alkavallakin kaudella vain yksi tavoite ja se on sarjapaikan säilyttäminen. Tällä kaudella se on realistinen, mutta samalla haastava tavoite. Almeríalla on selvästi Alavésia ja Las Palmasia laadukkaampi joukkue, mutta Morenon on silti onnistuttava pitääkseen Almería pääsarjassa. Lähtökohtaisesti Almería tavoittelee samaa sarjasijoitusta kuin viime kaudella. Elokuu kertoo paljon, sillä Almerían uskotaan vielä vahvistavan joukkuettaan muutamalla täsmähankinnalla.

Tuukka Ikkeläjärvi
Twitter: @tuukka_21

MUUT ENNAKKOJUTUT