Madridin esikaupunkialueelta ponnistava Leganés nousi historiansa ensimmäistä kertaa La Ligaan keväällä 2016. Kahdella ensimmäisellä kaudellaan se sijoittui 17:ksi, eli oli sarjan viimeinen säilyjä. Viime kausi toi askeleen eteenpäin ja sijan 13, mutta nyt, seurahistorian neljännellä pääsarjakaudella putoamispeikko hengittää niskaan taas raskaasti.

Leganés on 20 joukkueen sarjassa sijalla 19, ja se on tehnyt 24 pelissä vain 18 maalia – vähiten koko sarjassa. Eroa putoamisviivaan on vain kaksi pistettä, mutta ”Kurkunviljelijöiden” asema tukaloitui torstaina huomattavasti, kun Barcelona vahvisti rivejään Leganésin hyökkääjä Martin Braithwaitella.

Braithwaite (6 maalia) ja tammikuussa Sevillaan myyty Youssef En-Nesyri (4) ovat tehneet Leganésin maaleista 10. Nyt joukkueen riveihin ei jäänyt yhtään maalia tehnyttä hyökkääjää. Real Madridista lainalla oleva keskikenttäpelaaja Óscar Rodríguez on tehnyt viisi maalia, joista kolme suorista vapaapotkuista. Kukaan muu ei ole pystynyt edes kahteen maaliin.

18 miljoonaa mitätön korvaus, jos sarjataso vaihtuu

Ei Leganésin toki Braithwaitesta ilmaiseksi tarvinnut luopua, sillä se sai tanskalaisesta kipurahoina ulosostopykälän määrittelemät 18 miljoonaa euroa. Ajankohta vain on synkkä. Leganés pyrkii saamaan luvan ”laittaa vahinko kiertämään”, mutta anomuksen läpimenoa ei pidetä todennäköisenä. Melko varmasti seura olisi ottanut samat 18 miljoonaa mieluummin ensi kesänä.

Tietenkin Leganésilla joku pelaaja Braithwaiten tontille nousee. Luultavasti vastuuta saa 28-vuotias Guido Carrillo, joka on onnistunut maalinteossa pääsarjatason joukkuetta vastaan viimeksi viime huhtikuun alussa. On joka tapauksessa todella karua, kun yksi joukkueen tärkeimmistä pelaajista vedetään käsistä keskellä kiivainta putoamistaistoa.

18 miljoonaa euroa on 30 ikävuotta lähestyvästä pelaajasta hyvä rahallinen korvaus. Jos Braithwaiten lähtö kuitenkin maksaa Leganésille sarjapaikan, on se yhtä tyhjän kanssa. Liikkeelle voidaan lähteä vaikkapa La Liigan TV-rahoista.

Cope julkaisi joulukuussa taulukon kaudella 2018-2019 maksetuista kahden ylimmän sarjatason TV-rahoista. Listausta voi katsella tarkemmin täältä.

Leganésille maksettiin viime kaudella TV-rahoja kaikkiaan 47,6 miljoonaa euroa, kun La Ligan hännänhuippu Huesca sai TV-tuloja 44,2 miljoonaa. Sarjatasoa alempana paras lukema oli Las Palmasin 10,5 miljoonaa. Lisäksi sarjasta pudonneet joukkueet saivat putoamiskaudellaan kertakorvauksen, joka oli Las Palmasilla 13,1 miljoonaa, Deportivo La Coruñalla 14,4 miljoonaa ja Málagalla 20,1 miljoonaa euroa.

Käytännössä sarjasta putoamisen hinta olisi Leganésille jo TV-tulojen romahtamisen myötä kalliimpiarvoinen kuin Barcelonan maksama siirtokorvaus. Lisäksi pudotusta tulisi taatusti myös sponsorimarkkinoilla ja yleisötuloissa. Vanhan totuuden mukaan pääsarjaan nouseminen voi usein myös olla vaikeampaa kuin siellä pysyminen, sillä kilpailu on Segundassakin kovaa.

Kaunopuheet La Masiasta pelkkää sanahelinää

Takaisin Barcelonaan vielä. Seuralla olisi ollut mahdollista nostaa edustusjoukkueen mukaan myös esimerkiksi tammikuussa B-joukkueen tueksi hankittu Rey Manaj, joka teki viimeisten puolentoista kauden aikana Segundassa yhdeksän maalia. Albanian maajoukkuekärki on jo tehnyt yhden maalin kolmessa Barca B:ssä pelaamassaan ottelussa.

Entäs kymmenen ja puoli vuotta Barcelonan organisaatiossa viettänyt Álex Collado? 20-vuotias laituri on tehnyt kahdella edellisellä kaudella Barca B:ssä kymmenen maalia, mutta edustusjoukkueessa ei tilaisuuksia aukea. Ei, vaikka niin fanit kuin seuraikonitkin toivovat tämän tästä Barcelonan antavan La Masian kasvateille enemmän tilaisuuksia.

Tuskin on kovin kaukaa haettua, että Colladoakin odottaa pian sama kohtalo kuin Carles Aleñaa, Carles Péreziä, Marc Cucurellaa ja Abel Ruízia aiemmin tällä kaudella. Kun tilaisuutta omassa seurassa ei aukea, myy Barca omia kasvattejaan muualle – vain ryöstökalastaakseen itse valmiimpia pelaajia pienemmiltä toimijoilta.

Kyllä, Barca hankki Braithwaiten, koska La Ligan säännöt sen sallivat. Kyseessä ei ole mikään porsaanreikä eikä miltään valtakunnan laittomuus.

Sen sijaan Barcelonan moraalia voi kyseenalaistaa. Kyseinen pykälä on ollut olemassa aiemmillakin kausilla, mutta ainakaan itse en muista, että siihen olisi näin suurella mediahuomiolla koskaan turvauduttu. Aina on mahdollista myös kieltäytyä houkutuksesta ja tarjota tilaisuus omalle kasvatille.

Barcelona teki mitä teki, koska pystyi siihen – ja Braithwaitellakin haluja kokeilla siipiään menestyvässä suurseurassa oli. Barcelonalaisten ei tarvitse kuitenkaan ihmetellä, jos vihellyskonsertteja on edessä, sillä sympatiapisteitä se ei kerännyt. Barcelona seurana on näyttäytynyt ulospäin tällä kaudella entistäkin ylimielisempänä, eikä mainetta varsinaisesti kiillota se, että se sysää omat ongelmansa putoajaehdokkaan harteille.

La Liga on kilpailullinen sarja, jossa pelataan joka kausi kaksi el Clásicoa. Joukkueita on kuitenkin 20 ja muita otteluita 378. Nähdynkaltainen näytelmä ei varsinaisesti sarjan uskottavuutta lisää. Myös Leganésin kaltaiset pienet toimijat pyörittävät toimintaansa parhaiden kykyjensä mukaan, ja ansaitsevat arvostusta. Tällaisesta kuppauksesta jää ikävä maku suuhun.

LUE myös aikaisempi näkökulmani samasta aiheesta – teksti, joka laadittiin, kun Ángel Rodríguez oli vielä ykkösnimi Barca-huhuissa