Näkökulma: Gerard Piquén ura ja lopetusilmoitus ovat kuin FC Barcelona pienoiskoossa

Gerard Piqué julkaisi torstai-iltana videon Twitterissä. Saateteksti kuului: ”Culers, minun on kerrottava teille jotain.”

Huolella tehdyllä videolla Piqué täräytti uutispommin: hänen uransa päättyy tänä viikonloppuna.

Uutinen oli Barcelonan kannalta toivottu, sillä Piqué ei ole enää pelillisesti elintärkeä pelaaja, ja hänen tuhti palkkansa rasittaa aika lailla seuran taloutta. Nyt Piqué luopuu oma-aloitteisesti loppukauden saatavistaan.

Vaikka uutinen oli tavallaan odotettu, lehtitietojen mukaan se tuli Barca-johdolle yllätyksenä. Piqué oli tiettävästi kertonut aikeistaan joukkueen sisällä aiemmin tällä viikolla ja valmistellut videon kaikessa hiljaisuudessa.

Jotenkin niin barcelonalaista, nuo molemmat asiat. Suurta rakkautta omaa perhettä kohtaan mutta myös dramatiikkaa.

Piqué – pojankoltiainen

Oli Piquéstä mitä mieltä hyvänsä, kiistatonta on se, että hän jää ikuisesti historiankirjoihin yhtenä Barcelonan suurimmista pelaajista. Piqué voitti kaiken: maailmanmestaruuden, euroopanmestaruuden, Mestarien liigan neljä kertaa (kolme Barcelonassa, yhden Man Unitedissa), La Ligan kahdeksan kertaa, Valioliigan ja kaikenlaista muuta pienempää.

Piqué pelaa lauantaina Barcelona-ottelunsa numero 616, jos ja kun hän pääsee kentälle. Seuran kaikkien aikojen ottelutilastossa edellä ovat vain Lionel Messi, Xavi, Sergio Busquets ja Andrés Iniesta.

Ura olisi voinut jo aikoja sitten mennä hyvin toisenlaistakin polkua. Piqué kyllä kuului siihen kultaiseen 1987 syntyneiden joukkueeseen yhdessä Messin ja Cesc Fàbregasin kanssa, mutta koki, että ura urkenee paremmin muualla. 2004 Piqué lähti Manchester Unitediin ennen kuin ehti tehdä ammattilaissopimusta Barcelonan kanssa.

Neljä vuotta myöhemmin Piqué siirtyi takaisin Barcelonaan ja sanoi: ”En ajatellut, että palaisin tänne.” Ehkä siinä oli nuoruuden kapinointia, sellaista pesästä lentämistä ja itsenäistymiseen liittyvää prosessointia, tiedä häntä. Palataan näihin sanoihin tuonnempana.

Piquéstä oli neljän vuoden aikana tullut ammattilainen – tavallaan. Geri on varmaan ikuisesti Geri, jekkuja tekevä koltiainen. Pelillisesti hän oli pallollisesti hyvä toppari, sellaisia ei tuohon maailman aikaan liikaa ollut. Barcelonassa Piquélle kaavailtiin merkittävää roolia, mutta toisaalta hänelle tarvittiin myös lapsenvahti: joku sellainen, joka saisi Piquén keskittymään tärkeisiin asioihin. Pari luontevaa löytyi heti: Rafael Márquez ja ennen kaikkea Carles Puyol.

Puyol ja Piqué muodostivat moneksi vuodeksi tandemin, jossa ei ollut kyse vain pelillisesti toisiaan täydentävästä parista. Puyol oli samalla mestari ja Piqué oppipoika. Puyol opetti ja ohjasi – välillä aika tiukastikin – ja Piqué imi tietoa ja käyttäytymismalleja kuin sieni. Yhä tänäkin päivänä kaksikossa on jotain enemmän kuin vain kaksi hyvää pelaajaa.

Artikkeli jatkuu twiitin jälkeen. Jos twiitti ei näy, voit katsoa sen tästä.

Piqué – poliitikko

Puyolin ura päättyi, Piquén jatkui. Oli aikuistuttava. Puyol oli antanut Piquélle kaikki eväät, mutta nyt Piquén piti uida omin voimin.

Pelillisesti Piqué kehittyi, hänestä tuli yksi maailman parhaista omalla pelipaikallaan, mutta samalla Piqué kypsyi myös seuran miehenä, barcelonalaisena ja katalonialaisena.

Harva on niin vahvasti puolustanut FC Barcelonaa ja Kataloniaa kuin Piqué, vaikka kuraa on tullut päälle saavikaupalla. On se toki ollut ihan omaa syytäkin, Piqué kun on tykännyt tökkiä Real Madridia, Espanjan keskushallintoa, La Ligan johtoa ja milloin mitäkin.

Piquéstä on monia muistoja, monia asioita, jotka ovat jääneet mieleen. Ehkä koskettavin niistä tapahtui syksyllä 2017.

Espanjassa poliittinen tunnelma oli kireämpi kuin vuosikausiin. Kataloniassa päätettiin yksipuolisesta itsenäistymisäänestyksestä, mikä johti väkivaltaisuuksiin. Espanjan keskushallinto lähetti Barcelonan kaduille poliisijoukkoja, joilta tilanne lähti paikoitellen pahastikin käsistä. La Liga ei suostunut siirtämään Barcelonan ja Las Palmasin välistä sarjaottelua, joten Barca protestoi pelaamalla ottelun tyhjille katsomoille.

Pelin jälkeen Piqué antoi medialle haastattelun, jossa hän murtui kyyneliin. Se oli käänteentekevä hetki. FC Barcelona on ajan saatossa ollut varsin poliittinen urheiluseura, Katalonian puolustaja ja symboli, vastavoima Espanjan keskushallinnolle ja Real Madridille.

Moni huutaa ”Visca Barca, visca Catalunya”, muttei välttämättä tarkoita sitä kovin syvällisesti. Kun Piqué puhui tuon Las Palmas -ottelun jälkeen poliittisesta väkivallasta, demokratiasta, Francosta ja Katalonian puolustamisesta, hän sementoi asemansa yhtenä FC Barcelonan suurimmista hahmoista – ei pelaajista, vaan hahmoista.

Artikkeli jatkuu twiitin jälkeen. Jos twiitti ei näy, voit katsoa sen tästä.

Piqué – liikemies

Noista ajoista on jo viisi vuotta. On ehtinyt tapahtua kaikenlaista: suuren joukkueen tuho, koronapandemia, Josep Maria Bartomeun katastrofaalinen ajanjakso, Lionel Messin lähtö, Joan Laportan ja Xavin paluu, säästötalkoot.

Piqué on pysynyt kannella, vaikka tuuli on ollut aika navakkaa, myrskyisääkin. Piqué on puolustanut seuraansa ja ollut ensimmäisenä leikkaamassa palkkaansa. On niinkin, että Piqué oli yksi niistä pelaajista, joille Bartomeu antoi suhteettoman rahakkaan sopimuksen. On siitä ollut varaakin leikata, kriitikot sanoisivat.

Ehkä vasta se oli liikaa, kun vanha pelikaveri Xavi istutti Piquén penkille ja kun barcelonalaislehdet alkoivat kirjoittaa juttuja siitä, kuinka seura haluaa Piquéstä eroon. Se tiedetään, että Kataloniassa tyypillisesti tällaiset jutut vuodetaan seurajohdosta lehdille.

Vanhat tutut, ne joiden kanssa Piqué oli voittanut kaiken ja luonut yhden kaikkien aikojen suurimmista joukkueista, Xavi ja Laporta, olivat kääntäneet hänelle selkänsä.

Piqué on ollut hiljaa, kuten hän lopettamisvideollakin sanoo. Hän on niellyt kiukkunsa ja yrittänyt nousta takaisin ylös, mutta ei enää. Piqué teki vielä viimeisen palveluksensa seuralle ja luopui suurista rahoista, jotka hänelle olisi kuulunut loppu sopimuskauden (kesään 2024 asti) aikana.

Vai onko tämäkään ihan näin mustavalkoista? Barcelonassa kun tuppaa aina olemaan koiria haudattuna vähän sinne sun tänne. Tässäkin voi olla vähän muustakin kyse, vaikkei Piquén rakkautta Barcaa kohtaan tule kyseenalaistaa.

Piqué on vähä vähältä keskittynyt vähemmän pelaaja-minäänsä ja enemmän liikemies- ja poliitikko-minäänsä. Hän on Kosmos Holding -sijoitusyhtiön perustaja ja puheenjohtaja. Kosmos on muun muassa haalinut tenniksen Davis Cupin oikeudet. 2018 Kosmos osti jalkapalloseura FC Andorran ja vuotta myöhemmin Gimnàstic Manresan. Moni myös muistaa, miten Kosmos teki Antoine Griezmannin kanssa taannoin videon, jolla Griezmann ilmoitti, ettei siirrykään Barcelonaan.

Piqué on saanut houkuteltua Kosmokseen sen verran kovia tekijöitä, että nyt yhtiö liikkuu jo aika isoilla areenoilla. Kosmos osti Copa del Reyn tv-oikeudet, ja Piqué oli Kosmoksen kautta junailemassa Supercopa-tapahtumaa Saudi-Arabiaan. Siitä hyvästä miehen tilille kilahti valtava palkkio, mikä nostatti Espanjassa pienimuotoisen skandaalin.

En pidä mahdottomana, että Piqué tavoittelisi Kosmoksen kautta jonkinlaista siivua Superliiga-hankkeesta. Siellä kun se jalkapallon iso raha tulevina vuosina roikkuu. Ja siinä yhtälössä taas Piquén kaksoisrooli voisi hankaloittaa asioita, suorastaan estää bisnekset.

Piquén pelaajaura alkaa olla paketissa, mutta aika paljon mielenkiintoista on vielä edessä. Nyt pitäisi päättää, haluaako Piqué olla liikemies vai poliitikko. Molempiin uriin on hyvät mahdollisuudet.

Piqué sanoi itse, että hän palaa vielä Barcelonaan – ennemmin tai myöhemmin. Ehkäpä Piqué ensin tekee kasan miljoonia liikemiehenä ja palaa sitten seuraan puheenjohtajana.

Presidente Piqué, pöytä on katettu.