Atlético on käytännössä menettänyt mahdollisuutensa selviytyä Mestarien liigan alkulohkosta jatkoon, ellei mitään ihmeellistä tapahdu.

Diego Simeonen Atlético on tunnettu nimenomaan vahvana ja vaikeana vastustajana Mestarien liigassa, mutta tällä kertaa tie on nousemassa pystyyn jo syksyn aikana – ensimmäistä kertaa Simeonen alaisuudessa. Se oli nähtävissä jo kauan aikaa sitten, mutta miten Atlético on päätynyt tähän tilanteeseen?

Kaikki alkoi oikeastaan jo ennen kuin kuluva kausi ehti käynnistyä. Seura sai tietää kesäkuun toisena päivänä, ettei siirtokiellon hylkäämispyyntöä hyväksytty. Se oli valtava isku Atléticolle, joka kärsi jo viime kaudella suurista maalinteko-ongelmista. Siirtokiellon vuoksi Atlético ei pystynyt hankkimaan kesän aikana itselleen todellista maalintekijää ja ongelmat maalinteon suhteen ovat siten luonnollisesti jatkuneet.

Simeone on joutunut pudistelemaan päätään, sillä tämän hetken Atléticossa ei yksinkertaisesti ole maalintekijää, mutta ennen kaikkea pelinrakenteluun kykenevä pelaaja puuttuu. Atléticon peli puuroutuu jatkuvasti keskikentällä, eikä Simeone ole löytänyt aseita hyökkäävän pelitavan muokkaamiseen.

Tällä kaudella Simeone ei ole juurikaan juhlinut Atléticon penkin päässä. Kuva: Getty

Atlético on nykyään niin ennalta-arvattava joukkue hyökkäyspäässä, että vastustajien on hyvin helppo puolustaa harvat punavalkoisten variaatiot pois. Atlético ei luo pelkoa ennakolta heikompia vastustajiaan vastaan, koska Atlético ei kykene käyttämään vanhaa vahvuuttaan – nopeaa vastahyökkäyspeliä. Vastustajan tarvitsee vain tukkia keskikenttä ja pitää puolustuksen välit pieninä, niin Atléticon on käytännössä mahdoton onnistua maalinteossa.

Atléticon hyökkääjistä vain Antoine Griezmann ja Ángel Correa ovat onnistuneet maalinteossa tällä kaudella, vaikka eletään jo lokakuun puoliväliä. Luciano Vietton viimeisestä täysosumasta on aikaa kohta jo vuosi. Fernando Torres ei ole onnistunut maalinteossa sitten toukokuun. Kévin Gameiron kanssa saadaan mennä huhtikuulle saakka.

Kuvaavaa on se, että tammikuussa joukkueen jättävät hyvin todennäköisesti ainakin Gameiro ja Vietto. Torres sai jatkosopimuksen nimenomaan siirtokiellon vuoksi. Paremmin todettuna kukaan kolmikosta ei edustaisi tällä hetkellä Atléticoa, jos se olisi Simeonesta kiinni. Siirtokiellon takia Atlético ei kuitenkaan voinut luopua hyökkääjistään.

Atlético-pelaajien ilmeet kuvastavat loistavasti seuran alkukautta.

– Meillä ei ole mitään ideaa, mitä meidän pitäisi tehdä, kun meillä on pallo, totesi Atléticon laitapuolustaja Filipe Luís Karabah-ottelun jälkeen. Kyseiseen kommenttiin kiteytyy Atléticon suurin ongelma. Mielikuvituksen ja variaation puute.

Simeone on enemmän tai vähemmän jumalan asemassa Atléticon kannattajien keskuudessa. Siitä huolimatta Simeonen pitää jatkaa kehittymistään valmentajana, eikä olla tunnistettavissa loppuvalmentajauransa ajan vain yhden pelitavan luotsina. Muuntautumiskyky on äärimmäisen tärkeää, kun Atlético kamppailee valtavasti rikkaampia seuroja vastaan.

Sen puuttuessa Atlético näyttää juuri siltä, miltä se näytti Karabahia vastaan. Aneemiselta, haluttomalta ja ideattomalta. Atléticolta puuttui pelistään intensiteetti. Sitä ei ole usein todistettu Simeonen joukkueelta, mutta tällä kaudella se on ollut jo useamman kerran läsnä Atléticon otteluissa.

Teoreettisesti Atléticolle riittäisi jatkopaikkaan se, että Chelsea voittaisi kummatkin ottelunsa AS Romaa vastaan ja Simeonen miehistö kaataisi Metropolitanolla niin Karabah’n kuin Romankin. Tällä hetkellä se näyttää kuitenkin mahdottomalta ottaen huomioon peliesitykset, eikä Atlético loppupeleissä edes ansaitse edetä jatkoon alkulohkosta tämänkaltaisella pelillä.

Edes Diego Costa ja Vitolo eivät pysty pelastamaan Atléticoa, jos itse pelitapa näyttää yhtä voimattomalta tammikuussa.

Twitter: https://twitter.com/tuukka_21

 


Seuraa meitä myös Facebookissa ja Twitterissä. Facebookissa käydään kovimmat jälkipuinnit ja Twitteristä tavoitat kaikki uutisemme reaaliajassa!