Esa Mäkijärven kulma: Leganés La Ligaan?

Pieni madridilaisseura CD Leganés on lähellä historiallista nousua La Ligaan. Se on tätä kirjoitettaessa Segunda Divisiónissa toisena, kaksi pistettä johdossa olevaa Alavésia jäljessä. Kyseessä on uskomaton suoritus, sillä Leganés ei ole koskaan pitänyt hallussaan yhtä hyvää sijoitusta koko pitkän olemassaolonsa aikana.

Vuonna 1928 perustettu Leganés ei ole päässyt tutustumaan La Ligaan. Perinteinen alasarjaseura on itse asiassa viihtynyt suurimman osan 2000-luvusta Espanjan kolmannella sarjatasolla, Segunda División B:ssä, eivätkä sen kannattajat ole voineet kuin haaveilla joukkueensa pelaavan maan parhaita seuroja vastaan. Kaudella 2014–15, noustuaan edellisenä keväänä kolmannelta puolalta, Leganés sijoittui Segunda Divisiónissa kymmenenneksi, joten sen nykyinen kausi on ollut tähän mennessä upea.

Segunda División on haastava ja kuluttava sarja. Sen joukkueet pelaavat kauden aikana yhteensä 42 ottelua – mahdollisia karsintapelejä laskematta – ja vain kaksi ensimmäistä nousee suoraan La Ligaan. Ratkaisu venyy yleensä pitkälle kevääseen. Leganésilla on toisin sanoen vielä aikaa pudota taulukossa, mutta vielä helmikuun lopussa kaikki näyttää sen kannalta hyvältä.

Monet muistavat kääpiöseura Eibarin satumaisen nousun La Ligaan keväällä 2014. Se voitti Segunda Divisiónin sarjan pienimmällä budjetilla ja on pärjännyt erinomaisesti tällä kaudella. Ennen kierrosta 27 se oli pääsarjassa seitsemäntenä, hätyytellen paikkaa Eurooppa-liigassa. Leganés pyrkii toistamaan Eibarin sensaatiomaisen tempun ja nousemaan La Ligaan pienellä budjetilla ja nimettömällä joukkueella.

Leganés ei ole pelannut erityisen näyttävästi, mutta se on pystynyt tekemään tulosta runsaasti otteluita käsittävässä Segunda Divisiónissa. Leganés pelasi joulukuun ja tammikuun tappioitta, eikä ole juuri hävinnyt sen jälkeen. Sen menestys perustuu raudanlujaan puolustukseen ja oman maalin varjelemiseen hinnalla millä hyvänsä. Sitä on myös auttanut se, että Segunda Divisiónissa joukkueet pelaavat runsaasti ristiin, toisin kuin etenkin kärkikolmikon osalta epätasaisemmassa La Ligassa.

Leganés pelaa noin 8 000 katsojaa vetävällä Estadio Butarquella. Sillä on yksi pienimmistä stadioneista ja budjeteista koko toisella sarjaportaalla. Sen tämän kauden vahvistukset hankittiin kaikki joko lainoilla tai ilmaisilla siirroilla, mutta hankinnoista vastannut tuore urheilutoimenjohtaja Txema Indias – joka palkattiin kesällä Toledosta – on kaikesta päätellen tehtäviensä tasalla. Hän on koonnut yhden Segunda Divisiónin arvokkaimmista seuroista. Kiinnostus sen pelaajia kohtaan on herännyt, ja jos Leganés ei saavuta nousua, se tekee kesällä joka tapauksessa hyvän tilin myynneillä.

Leganésin urheilutoimenjohtaja Indias ja sen päävalmentaja Gaizka Garitano ovat baskeja. Heillä on läheiset yhteydet Baskimaan ykkösseura Athletic Bilbaoon. Tästä seurasi muun muassa se, että Athleticista lainattiin hiljattain useita pelaajia Leganésiin. Vaikka Athleticissa kulttipelaajan maineesta nauttinut hyökkääjä Gaizka Toquero meni Leganésilta sivu suun (hän siirtyi ilmaisella siirrolla kilpailija Alavésiin), Leganés nappasi lainalle kärki Guillermon, keskikenttäpelaaja Iñigo Ruiz de Galarretan ja puolustaja Unai Bustinzan, kaikki Athletic Bilbaosta. He ovat pelanneet hyvin koko kauden ajan.

Baskikytkös voi tuntua erikoiselta madridilaiselle seuralle, mutta Leganésin resepti on osoittautunut menestyksekkääksi tähän mennessä. Sieltä ei löydy suuria tähtiä, mutta joukkue pelaa uhrautuvasti ja tiiviisti. Se on raapinut maalin voittoja monista itseään suuremmista seuroista ja tehnyt usein vain välttämättömän. Sen lähimmät kilpailijat, Real Oviedo, Córdoba ja Gimnàstic de Tarragona, vaanivat kuitenkin tätä kirjoitettaessa vain muutaman pisteen päässä. Tasainen Segunda División on jälleen kerran herkullisesti auki.

Mitä pidemmälle kevät etenee, sen kovemmiksi panokset käyvät. On jännittävää nähdä, venyykö Leganés suoraan nousuun, vai päätyykö se esimerkiksi karsijan paikalle. Segunda Divisiónin huipennus on alasarjajalkapallon ystävälle täyttä juhlaa. Tämä pätee etenkin La Ligan kaksiosaisiin nousukarsintoihin, joista ei draamaa puutu. Esimerkiksi viime kauden finaalissa Las Palmas ja Zaragoza päätyivät yhteismaaleissa 3-3-tasapeliin. Las Palmas nousi lopulta vierasmaalisäännöllä.

Leganésin faneille pelit FC Barcelonaa ja Real Madridia vastaan olisivat unelmien täyttymys. La Ligaan nouseminen – vaikka se jäisikin vain kauden mittaiseksi – toisi tervetullutta rahaa Leganésin tyhjyyttään kumisevaan kassaan. Italiassa Serie A:han on noussut viime vuosina monia tuntemattomampia seuroja. Sama näyttää tapahtuvan nyt myös Espanjan La Ligassa. Se osoittaa, että raha ei ratkaise kaikkea, ei edes yhä kyynisemmäksi haaskaamiseksi muuttuneessa nykyjalkapallossa. Leganésin nousu olisi piristysruiske FC Barcelonan ja Real Madridin hallitsemalle La Ligalle.

Esa Mäkijärvi
Kolumnisti on kirjailija ja La Liga -intoilija. Hän on julkaissut kirjan Valkoinen baletti: kirjoituksia Real Madridista (Arktinen Banaani 2014, toinen korjattu painos keväällä 2016). Mäkijärven kolumnit mahdollistaa yhteistyökumppanimmeVivus.fi.