Yksi jalkapallomaailman haastavampia tehtäviä on nuorennusleikkaus joukkueessa. Varsinkin, kun puhutaan sen selkärangasta. Pahimmissa tapauksessa joukkueet sukeltavat vuosikaupalla. Hyvänä esimerkkinä Manchester United. Toisaalta siinä kohtasi myös Sir Alex Fergusonin lähtö sekä poikkeuksellisen huono suunnittelu. Sir Alex oli aina ollut suunnitelma. Ihailen henkilökohtaisesti Atlético Madridin organisaatiota monessa asiassa. He edustavat tehokkuutta ja linjakkuutta. Kovin saksalaista.

Organisaatioissa on monesti ongelmana titteli. Status. Ongelmat tulevat yleensä, kun ego hiipii esiin. Siitä on lukemattomia esimerkkejä olemassa. Jos kaikki tekevät töitä saman tavoitteen eteen on lopputulos parempaa. Heikoin lenkki kuuluu vanha sanonta. Atléticossa ollaan hyödynnetty järkevää suunnittelua. Diego Simeonen palkkaus ei ole ainoa painava tekijä menestyksen takana.

Andrea Berta

Italialainen, Andrea Berta on Atlético Madridin johtaja jalkapalloon liittyvissä asioissa. Nimi saattaa soittaa kelloja. Berta on mies, joka on äärimmäisen sitoutunut. Hän hoitaa tehtävät aina, mitä ikinä ne ovat. Kuvaavana esimerkkinä, Berta kävi kerran Etelä-Amerikassa katsomassa 25 pelaajaa. 10 ottelua, 10 päivää. Työmoraali on kuten sanottu kunnossa. Tämän lisäksi hänelle on äärettömän hyvä silmä yksityiskohdille. Hän näkee asioita.

Maine alkoi kirimään luonnollisesti Andrea Bertaa kiinni aikanaan, ja Parma haali hänet riveihinsä 2007. Sieltä matka jatkui Genoan urheilutoimenjohtajaksi 2009. Kolme vuotta myöhemmin tulisi hänen iso läpimurtonsa, kun entinen Manchester Unitedin toimitusjohtaja Peter Kenyon – joka toimi siihen aikaan Atlético Madridin talousjohtajana – suositteli häntä Atlético Madridin presidentille, Enrique Cerezolle.

Berta aloitti kykyjenetsijänä myös Atlético Madridissa ja päätyi lopulta urheilutoimenjohtajaksi. PSG oli niin ikään kiinnostunut hänen palveluistaan ja Manchester United on ilmeisesti edelleen kiinnostunut. Tämä kertoo mielestäni kaiken olennaisen hänen pätevyydestään. Korkealla arvostettujen joukossa.

Kyky luoda suhteita

Silmä yksityiskohdille. Se on aliarvostettu taito. Andrea Bertalla on sitä. Häntä on kiitelty muun muassa Antoine Griezmannin hankinnasta. Tosin syytä muistaa, että koko ketjun on toimittava. Berta on myös vuosien varrella luonut lämpimät suhteet ”superagentti”, Jorge Mendesin kanssa. Iso valttikortti ja neuvottelu valtti. Kenties vielä isommaksi menestykseksi on lopulta osoittautunut suhde Diego Simeonen kanssa. Berta sai Diegon ylipuhuttua jäämään. Seuraamaan ja jalostamaan uuden sadon kasvua. Vielä kerran.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan

Parasta ennen päivä tulee urheilussa meille jokaiselle ennemmin tai myöhemmin vastaan. Kukaan ei ole kuolematon. Näin kävi myös Atlético Madridin luottoratsuille. Puolustuksen selkärangalle. Kapteeni Diego Godin sekä laitapakit Juanfran ja Filipe Luis jatkoivat matkaa kesällä ilmaisilla siirroilla. Kaikilla heistä oli jo tuhannet taistelut takanapäin. Kuten olemme monesti nähneet, niin kokemusta ja laatua ei ole koskaan helppo tehtävä korvata. Raha ei tuo rakkautta.

Pelilliset kriteerit pitävät olla kunnossa uusien hankintojen suhteen. Pitää myös seurata, missä vaiheessa kehitys ihmisenä on. Kaikki kypsyvät nimittäin eri vauhtia. Pitää arvioida minkälainen luonne heillä on. Ajatteleeko hän väsyneenä ME vai MINÄ. Näihin kaikkiin ja useisiin muihin asioihin pitäisi saada selkoa, kun pelaaja hankitaan. Diego Simeonen systeemi on vaativa eikä todellakaan sovellu kaikille. Tämä on osittain mielestäni hyvä suodatin. Pelaajat tietävät enimmäkseen mihin ovat sitoutuneet.

Atlético koki muitakin isoja menetyksiä, kun joukkueen talismaani, Antoine Griezmann lähti kilpailija Barcelonaan. Eikä siinä vielä kaikki. Puolustaja Lucas Hernandez, jota pidetään yhtenä maailman lupaavimmista, siirtyi Bayern Müncheniin. Hinta hänestäkin oli noin 80 miljoonaa euroa. Tämä olisi kuitenkin samalla onnenpotku Atléticolle.

Mahdollisuus rakentaa uutta nopeasti. Välttää limbo. Ainoana MUTTAna on Mestarien liiga -jalkapallo. Ilman sitä saattaa kiinnostus loppua yllättävän nopeasti. Sanonpa vain. Toki omat pitkäaikaiset legendat jatkaisivat. Yhteishengelle kuitenkin melko varmasti tuntuva takaisku.

Koko kesä

Joukkue menettää aina hieman kiiltoaan, kun teitä erkanee. Paljon on yhdessä koettu. Suhteita luotu. Katkeransuloista. Samaan aikaan uusilla hankinnoilla on sisään ajettaessa oma prosessinsa. Pitää oppia talon tavoille. Harvassa talossa on tosiaan samaa metodiikkaa kuin Simeonella. Hän haluaa tosipaikan tullen aina, että joukkue tekee kaiken yhdessä. Raataa, liikkuu, potkii jaloille. Aivan sama. Tyylillä ei ole väliä. Kollektiivin voima on keskiössä. Suojellaan omaa maalia kunnes jalat eivät enää kanna.

Kollektiivin voima näkyy myös kabinetin puolelle ja Atlético lähti paikkaamaan aukkoja oikein urakalla. Neljän pelaajan myynti sekä kolmen isopalkkaiseen lähtö ilmaisella siirrolla tarkoitti melko liki 250 miljoonaa euroa käytettävää. Kelpo raha. Mielestäni rahaa käytettiin myös järkevästi. Lohduttava ajatus on myös, että olkoon ydinsota tai COVID; Cholo ja hänen 4-4-2-muotonsa seisovat varmasti edelleen pystyssä sen jälkeen. Pakko luottaa johonkin. Joulupukki osoittautui valheeksi.

Hankinnat

Onko 19-vuotias Joao Felix ollut 130 miljoonan euron arvoinen? Ei. Miten hän voisi vielä olla. Välillä tuntuu unohtuvan, että investoinnit ovat pitkällä tähtäimellä tehtyjä. Odotetaan välitöntä onnistumista nuorilta, jotka eivät vielä joissain maissa saa juoda alkoholia. Hän tulee paikkaamaan hyvin Griezmannin ja säilyttää markkina-arvonsa tulevaisuudessa. Olisi kuitenkin hauska nähdä markkinan romahtavan hypoteettisesti. Raha alkaa menettämään merkityksensä tietyn pisteen jälkeen.

Renan Lodi ja Kieran Trippier olivat mahtavia hankintoja Atléticolta. Hintaa molemmilla oli alle 20 miljoonaa euroa per kappale. Filipe Luísin ja Juanfranin jättämät aukot täten paikattu. Hoidettu. Kiitos. Mario Hermoso sekä Felipe vahvistivat myös puolustuksen keskustaa. Tappavan tehokasta toimintaa jälleen kerran markkinalla. Varsinkin laitapakit kiinnostavat itseä.

Fakta numero yksi. Simeone on opettanut Trippieriä puolustamaan. Tai pitäisikö sanoa Germán Burgos. Atlético Madrid tekee erittäin paljon toistoja puolustusmuotona harjoituksissa. Kesällä oli apuvalmentaja ohjeistamassa Trippierin liikettä jatkuvasti takaapäin. Eteen, sivuille, taakse. Pieniä yksityiskohtia. Atéticon puolustaminen on kaunista ja yksityiskohtia täynnä.

Jos nostaa katsetta itse pelivälineestä ja katsoo Atléticon tekemistä geometrisenä muotona, venyvinä nauhoina, silloin näkee kuinka vähän tilaa on parhaimmillaan tarjolla. Uskomatonta kuinka orjallisen tehokkaasti pelaajat tukevat toisiaan. Trippier on kehittynyt selkeästi, ja hän on varmasti lähes kaksi kertaa rahojen arvoinen tällä hetkellä. Renan Lodi tulee kuitenkin varmasti kolminkertaistamaan arvonsa. Monet muut seurat olivat hänen perässään jo kesällä. Missään muussa isossa seurassa hän ei olisi kuitenkaan ollut kiistaton ykkönen. Brasilialainen, brasilialaisen saappaisiin. Loistava veto jälleen kerran.

Tehokkuuden perikuva

Onko Atléticon taso tippunut objektiivisesti parin kauden takaisesta huipusta? Ehkä hieman. Se ei kuitenkaan ole huono asia. Joukkue on suoriutunut nuorennus leikkauksesta mallikkaasti. Nyt pystyy tavallaan pinoamaan muutaman vuoden peräkkäin ilman häiriöitä. Runko säilyy kasassa. Joukkueella on mielestäni muutenkin todella hyviä palasia José Giménez lisäksi. Thomas Partey ja Alvaro Morata. Thomaksen dominoinnista on turha varmasti puhua sen enempää, mutta Morata on mielenkiintoinen tapaus. Hän tekee kaiken oikein. Kunnes pitäisi tehdä maaleja. Morata pääsee erittäin hyvin tilanteisiin, mutta ei ole vielä säännöllisesti tarpeeksi tappava. Hän kuitenkin lähenee sitä kuuluisaa ”käännepistettä”. Hyvänä osoituksena Liverpool ottelut. On syytä alkaa uskomaan häneen taas.

Kehitystä vai ei

On haastavaa arvioida Atlético Madridia. Sarjasssa monet seurat tyytyvät pattitilanteeseen heitä vastaan. Piste on hyvä ja Ticolla ei aina riitä keinot purkamaan niitä tilanteita. Euroopassa se on kuitenkin Atlético, joka pelaa pattitilanteita. Altavastaajana on helpompi pelata.

Tämä on kuitenkin se ihailun kohde. Seura tietää miltä haluaa näyttää. Joukkueella on selkeä DNA. Kesätreeneissä lähtee luulot heti kättelyssä pois. Työntekoa, ei diivailua. Nautintoa kärsimyksen kautta. He ovat melkein kuin veljiä. Taistelutovereita. Se on usein todella palkitsevaa monella tasolla. Yksityisessä elämässä ja joukkueena. Ihminen haluaa kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Olemme lopulta laumaeläimiä.

Kenen ansiota?

Meillä on yleensä fiksaatio löytää, joku yksittäinen tekijä. Yksittäinen syy miksi. Harvemmin on olemassa vain yhtä syytä todellisuudessa. Lopputulos on monien tekijöiden summa. Ei ole olemassa kiertoteitä pitkällä aikavälillä. Hyvin johdetut organisaatiot pystyvät kuitenkin yleensä paikkaamaan paremmin lähtöjen jättämiä aukkoja. Joskus korvike on jopa alkuperäistä parempi.

Kausi on Atléticolla ollut odotetun kaksijakoinen. La Ligassa tekee tiukkaa neljän joukkoon, mutta Mestarien liigassa kaatui edellisen kauden voittaja, Liverpool. Tästä eteenpäin paketti vain paranee. Siitä iso kiitos kuuluu kaikille koko seurassa. Seurassa on monta kasvoa, jotka ilmentävät hyvin tehtyä työtä. Hyvin suoritettua tehtävää. Yleensä joukkueen nuorentaminen ei ole vaivaton tehtävä. Atlético Madrid selvisi siitä todennäköisesti kaudessa. Se on poikkeuksellisen nopeaa. Siitä on mielestäni syytä nostaa hattua.

Todellinen testi on kuitenkin seuraavat viisi kautta. Täysin mahdollista, mutta ei takeita uusinnasta. Tätä uutta sykliä tulee olemaan kuitenkin lopulta hauska seurata, varsinkin Euroopassa. Atlético Madridia on varmasti helppoa samalla rakastaa sekä vihata.