Näkökulma: Barcelonalla ei aihetta juhlaan – Real Madrid löysi Barcan pelaamisesta vakavia puutteita

Barcelona kaatoi Real Madridin Santiago Bernabéulla maalein 3-0. Luulisi Barca-leirillä olevan aihetta juhlaan? Ei ole.

Real Madrid löysi Barcelonan pelaamisesta useita vakavia puutteita. Real voitti maalintekoyritykset 14-4, mikä kuvastaa pelin luonnetta huomattavasti paremmin kuin lopputulos.

Barcelonan päävalmentaja Ernesto Valverde myönsi, että avausjaksolla Barcalla oli vaikeaa päästä kiinni rytmiin ja tempoon. Valverde kuitenkin antoi ymmärtää, että toisella puoliskolla asiat olisivat olleet merkittävästi paremmin. Ei ollut. Barcelonan kaksi ensimmäistä maalia tuli jokseenkin yllättäen. Melko vaarattomia tilanteita, joissa useampi suoritus meni peräkkäin aivan nappiin. Liike, syöttö, katse ylös, tarkka pallo boksiin ja viimeistely (joista toinen oma maali). Noista suoritusketjuista toki kehut Barcelonalle, mutta eivät ne tehneet Barcasta toisella jaksolla parempaa joukkuetta.

Huomattavasti realistisemmin ottelua analysoi Sergio Busquets, jolla itselläänkin oli yllättävän paljon ongelmia pallon liikuttamisessa.

– Real Madrid hallitsi paljon paremmin palloa. Meillä oli vaikeuksia kontrolloida heidän vastahyökkäyksiään, mutta onneksi he eivät tehneet maalia. Me kärsimme todella paljon, paljon enemmän kuin yleensä, emmekä onnistuneet hallitsemaan palloa haluamallamme tavalla, mutta me voitimme, Busquets sanoi Sportille.

Mikä siellä sitten oli niin ongelmallista?

Pelintekotilaa ei ollut

Ensinnäkin Barcelonalla oli suuria vaikeuksia saada palloa kontrolloidusti keskikentältä hyökkäykseen. Luka Modric iski tiukasti kiinni Ivan Rakiticiin, eikä Busquetsille annettu käytännössä lainkaan tilaa. Barcelona yritti aivan odotetusti hyökätä vasemman laidan kautta, mutta Ousmane Dembélélle ei kyetty pelaamaan palloja 1v1-haastotilanteisiin. Realin Dani Carvajal, Lucas Vázquez ja Raphaël Varane ehtivät jatkuvasti tuplaamaan Dembélén, eikä Jordi Alballa oikein ollut edes tilaa tehdä pystyjuoksuja.

Oikeastaan sen ainoan kerran kun Barcelona onnistui käyttämään Dembélén ja Alban hyökkäysvoimaa, syntyi myös maali. Sillä kerralla Carvajal teki pienen väärän liikkeen, ja Alba pääsi vapauttamaan Dembélén.

Kenttätasapaino pahasti hukassa

Busquets osasi analysoida aivan oikein myös tilanteenvaihtopeliä. Hieman kärjistäen sanottuna Real voitti tilanteenvaihdot molempiin suuntiin 100-0. Kun Barca menetti pallon, Real kykeni juoksemaan monen pelaajan voimin isoille tyhjille alueille. Erityisesti Viníciuksen räjähtäviä liikkeitä Real onnistui käyttämään toistuvasti hyväkseen. Oikeastaan vain Viníciuksen ja Karim Benzeman heikko viimeistely, Marc-André ter Stegenin torjunnat, Alban yksi viime hetken katko ja Clément Lenglet’n viime hetken liuku pelastivat Barcan.

Tilanteenvaihtoja nähtiin tietysti toiseenkin suuntaan. Mutta toisin kuin Realin, Barcan kenttätasapaino ei antanut sellaisia eväitä, että esimerkiksi Dembéléä olisi kyetty ruokkimaan harppuunasyötöillä vauhtiin. Real myös osasi tehdä taktisia rikkeitä huomattavasti Barcelonaa paremmin.

Realin vasen laita kunnossa seuraavat 10 vuotta

Kolmanneksi on mainittava Real Madridin vasen laita. Huh, mitä menoa nuorilta pojilta! 18-vuotias Vinícius oli jatkuvasti Barca-puolustuksen painajaisena, ja 22-vuotias Sergio Reguilón antoi erinomaista tulitukea.

Valverde oli ihan oikein osannut ennakoida, että Real pyrkisi hyökkäämään vasemmalta. Barcan oikeana pakkina aloitti Nélson Semedo ja keskikentän trion oikeanpuoleisessa kulmassa pelasi Sergi Roberto. Heidän oli tarkoitus neutralisoida Realin vasen laita. Ei ihan onnistunut.

Vinícius laukoi peräti kuusi kertaa – enemmän kuin koko Barcelona yhteensä. Reguilónkin pääsi kerran puskemaan hyvin vaarallisesti.

Barcalla oli suuria vaikeuksia kontrolloida Realin vasemman laidan pelaamista. Semedokin oli aika ajoin pihalla kuin lumiukko, vaikka nopeutta mieheltä sinänsä löytyy. Roberto ei kyennyt auttamaan tarpeeksi, eivät myöskään Gerard Piqué ja Busquets. Kun vielä Toni Kroos oli Viníciuksen ja Reguilónin apuna, Real onnistui hankkimaan jatkuvia alueellisia ylivoimatilanteita.

[readmore from=El-Clasico]

Risukasaan paistaa

Barcelonalla ei siis ole juuri juhlittavaa, vaikka finaalipaikka selvin yhteismaalein tulikin. Barcan pelissä ja koko Valverden pelitavassa on paljon enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Mutta oli niissä tummissa pilvissä sentään Barcallakin pieni hopeareunus.

Barcelonan kannalta ehkä positiivisinta oli se, että Luis Suárez malttoi nyt – ensimmäisiä kertoja tällä kaudella – pelata hyvin minimalistisessa pallollisessa roolissa. Hän ei yrittänyt olla pelintekijä, vaan malttoi keskittyä olemaan boksissa oikeaan aikaan ja ratkomaan yhdellä kosketuksella.