La Ligan kolmaskin nousija varmistui vihdoin sunnuntai-iltana, kun Real Club Deportivo Mallorca kaatoi nousukarsintafinaalissa Deportivo La Coruñan yhteismaalein 3-2.

Mallorcan lisäksi La Ligaan nousivat ensi kaudeksi Granada ja Osasuna. Millaisesta kolmikosta on kyse?

Baskien hämmentävä marssi

Ensimmäisenä nousunsa varmisti Osasuna. Se oli suorastaan ylivoimainen Segundassa. 42 ottelua tuotti 26 voittoa ja 87 pistettä. Eroa kakkossijaan kertyi kahdeksan pistettä. Osasuna teki eniten maaleja, 59. Joukkueen parhaan maalintekijän tittelin jakoivat Roberto Torres ja Juan Villar, jotka molemmat osuivat 12 kertaa.

Jokohan nyt Osasuna pystyisi vakiinnuttamaan paikkansa pääsarjassa?

Baskiryhmän tietynlainen nousu uudelle tasolle alkoi oikeastaan jo kaudella 1979-80, jolloin Osasuna nousi pääsarjaan. 14 kautta, välillä keskikastissa, parhaimmillaan neljäs ja lopulta sarjajumbona takaisin Segundaan. Sitä kesti kuusi kautta, kunnes Osasuna nousi taas korkeimmalle sarjatasolle. Taas 14 kautta parrasvaloissa, taas parhaimmillaan neljäs, taas suurimmaksi osaksi keskikastin sijoituksia ja lopulta Segundaan. Siellä kaksi kautta ja ylös. Heti takaisin alas, taas kaksi kautta ja nyt taas ylös. Vakiinnuttaako Osasuna nyt paikkansa?

Osasunan nousu pääsarjaan tarkoittaa muuten sitä, että baskeilla on suorastaan hämmentävä miehitys La Ligassa. 20 joukkueesta baskeja on peräti viisi eli 25 prosenttia: Osasuna, Deportivo Alavés, Eibar, Athletic Bilbao ja Real Sociedad.

Granada uuteen nousuun?

Granada on ollut jossain määrin hissijoukkueen maineessa koko seurahistoriansa ajan. Andalusialaisseura nähtiin pääsarjassa ensimmäistä kertaa kaudella 1941-42, jolloin joukkue sijoittui 10:nneksi. Ensimmäinen pääsarjapätkä kesti neljä kautta, mitä seurasi 12 kauden pituinen ajanjakso Segundassa. Sitten taas neljä kautta pääsarjassa ja viisi Segundassa. Taas pääsarjaan, ja heti takaisin Segundaan.

Granadan parhaat kaudet osuivat 70-luvun alkuun, jolloin joukkue sijoittui kolmen kauden sisään kahdesti pääsarjan kuudenneksi. Kausi 75-76 päättyi kuitenkin jälleen putoamiseen, joka sillä kertaa johti hyvin synkkään korpivaellukseen. Talousvaikeuksissa rypenyt Granada kävi 2000-luvun alussa jopa Tercerassa, jossa se oli edellisen kerran pelannut kaudella 1933-34.

Siitä ei ole kuin kymmenen vuotta, kun Granada oli jopa lähellä lopettaa toimintansa talousongelmien takia. Jonkinlainen positiivinen ratkaisu saatiin, kun Granada solmi yhteistyösopimuksen Udinesen kanssa, ja seura lähti taas nousemaan ylös. Kaudella 2011-12 oltiin taas jo pääsarjassa ja vaikka seura putosi kauden 2016-17 päätteeksi Segundaan, matka kakkostasolla kesti vain kaksi kautta. Päättyneellä Segunda-kaudella Granada sijoittui toiseksi ja nousi Osasunan vanavedessä suoraan pääsarjaan.

Granadan nykyjoukkueessa monella on runsaastikin kokemusta La Ligasta ja muista Euroopan TOP 5 -sarjoista. Ehkä tunnetuin pelaaja suuren yleisön silmissä on hyökkääjä Adrián Ramos, joka on urallaan pelannut muun muassa Borussia Dortmundissa ja 37 ottelua Kolumbian maajoukkueessakin. Joukkueen kovin maalitykki viime kaudella oli kuitenkin hyökkäävä keskikenttäpelaaja Antonio Puertas, joka viimeisteli 11 maalia.

Granadan stadionille, Nuevo Los Cármenesille, mahtuu 18 000 katsojaa. Itä-Andalusian paikallisottelua ei kuitenkaan nähdä, sillä Málaga jäi Segundaan.

Sensaatiomainen Mallorca

Real Mallorca teki tempun, johon harva olisi pari vuotta sitten uskonut. Saarelaiset nimittäin ylsivät kahteen peräkkäiseen sarjanousuun. Vielä kauden 2016-17 päätteeksi näytti pahalta. Mallorca jäi Segundassa jumboksi ja putosi Segunda B:hen.

Niin vain Mallorca kuitenkin kasasi itsensä, nousi heti seuraavalla kaudella sarjavoittajana takaisin Segundaan ja ylsi päättyneellä kaudella Segundassa viidenneksi. Se takasi paikan nousukarsinnoissa, joihin joukkue lähti taas altavastaajana.

Albacete kaatui yhteismaalein 2-1, mutta nousukarsintafinaalissa näytti tulevan seinä vastaan. Deportivo La Coruña voitti avausosan 2-0, ja tilanne näytti taputetulta. Mallorca kuitenkin venyi sunnuntai-iltana 3-0-voittoon ja nousi pääsarjaan yhteismaalein 3-2.

Nuorimmat La Ligan seuraajat eivät välttämättä Mallorcaa muista, mutta joukkue oli 90- ja 2000-lukujen taitteessa vakiojoukkue pääsarjassa. Mallorca oli hetken aikaa itse asiassa todella kovakin. Joukkue sijoittui kolmanneksi kausina 1998-99 ja 2000-01, ja vielä viidenneksi kaudella 2009-10. Samaan kulta-aikaan (2002-03) Mallorca myös juhli kertaalleen Copa del Reyn voittoa.

Juuri tuohon aikaan (2000-04) joukkueen hyökkäystä tähditti seurahistorian suurin nimi: Samuel Eto’o. Kamerunilainen paukutti Mallorcalle 66 maalia 154 ottelussa, kunnes siirtyi Barcelonaan.

Nyt ei ole Eto’on kaltaista nousevaa tähteä pelastamassa. Lähtökohdat ovat muutenkin melko kehnot, sillä Mallorcan pelaajat ovat valtavan pitkästä kaudesta todennäköisesti melko puhki, lomaa pitäisi pitää, mutta uuteen kauteenkin pitäisi ehtiä valmistautua. On mielenkiintoista nähdä, miten Mallorca selvittää haasteen.