Siirtoikkuna-analyysi: Barcelonassa kaksijakoiset tunnelmat – runsaasti liikennettä molempiin suuntiin

© Kuva: Getty Images

Siirtoikkuna on tämän kesän (syksyn) osalta sulkeutunut. Mitä Barcelona sai ja mitä se menetti?

Aloitetaan sillä, että ovi kävi aika raivolla molempiin suuntiin. Barcelona hankki viisi pelaajaa ja nosti reserveistä edustukseen toiset viisi. Myyntiin (tai ilmaiseksi) lähti peräti yhdeksän pelaajaa ja lainalle vielä neljä.

Jos tätä nyt jollain tapaa summaisi, niin voidaan puhua melko kaksijakoisesta siirtoikkunasta. Tavoitteena oli nuorentaa joukkuetta – etenkin Mestarien liiga -katastrofin jälkeen. Kustannusrakennetta oli myös kevennettävä isolla kädellä. Tavoitteissa periaatteessa onnistuttiin ihan kohtuullisesti, mutta aiempien vuosien huonot päätökset pakottivat Barcelonan tekemään monen pelaajan kohdalla huonoa bisnestä nytkin.

Kolmenlaisia myyntejä

Tiedettiin, että Barcelona haluaisi luopua useammasta pelaajastaan. Luis Suárez, Ivan Rakitic ja Arturo Vidal koettiin liian vanhoiksi ja kalliiksi. Jo keväällä puhuttiin, että Rakitic ja Vidal lähtisivät. Mestarien liiga -romahduksen jälkeen kävi selväksi, että Suárezkin työnnetään seurasta ulos.

Suárez ja Vidal ovat 33-vuotiaita, Rakitic 32. Vanhoja, kyllä. Arvottomia, ei. Barcelonan oli päästävä kolmikosta eroon, jotta kulurakennetta saataisiin järkevöitettyä. Kaikki muut seurat tiesivät sen. Siksi Barca joutui suostumaan suorastaan onnettomiin kauppoihin. Rakitic lähti 1,5 miljoonalla eurolla Sevillaan, Vidal ilmaiseksi Interiin ja Suárez ilmaiseksi Atlético Madridiin. Aivan siirtoikkunan umpeutumisen kynnyksellä Barcelona laski vielä Rafinhan ilmaiseksi PSG:hen.

Kaikkein absurdein oli Suárezin ”myynti”. Yhteen Barcelonan pahimmista kilpailijoista ja vielä niin, että Barca maksaa noin puolet Suárezin vajaan 15 miljoonan euron vuosipalkasta. Eli käytännössä Barcelona maksaa siitä, että Suárez yrittää Atléticon paidassa upottaa Barcan.

Arthur taas heivattiin Juventukseen nimellistä 72 miljoonan euron korvausta vastaan. Nimellinen se on siksi, että kaupassa Barcelona sitoutui ostamaan Miralem Pjanicin 60 miljoonalla eurolla. Mikseivät pelaajat vain vaihtaneet seuroja ja Juventus maksanut 12 miljoonaa euroa väliin? Kirjanpitosyistä. Kumpikaan seura ei ole taloudellisesti erityisen hyvässä jamassa, ja molemmilla oli tarve kaunistella kirjanpidollisia lukujaan.

Kolmannen osa-alueen Barcelonan myynneissä muodostavat ne, joista saatiin selkeämmin käteiskorvaus. Nélson Semedo oli rahakkain myynti. Hänet kaupattiin Wolvesiin 30 miljoonan euron hintaan.

Carles Pérezin myynti AS Romaan sovittiin jo tammikuussa, mutta se virallistui nyt kesällä. 11 miljoonaa euroa.

Marc Cucurellasta Barcelona sai 10 miljoonaa euroa, mutta tämä nyt taas oli esimerkki surkeasta siirtomarkkinapolitiikasta. Ensinnäkin Barca luopui viime vuosina hyvin nopeasti kehittyneestä vasemman laidan nuoresta pelaajasta. Lisäksi Barcelona luopui mahdollisista tulevista kassavirroista myymällä prosentuaalisen osuutensa seuraavan siirron summasta muutamalla miljoonalla. Tätä päätöstä tuskin olisi tehty, jos Barcelona olisi taloudellisesti paremmassa jamassa.

Barcelonan myynnit voi siis jakaa kolmeen luokkaan:

  • ilmaiseksi pois päästetyt kustannus- ja ikärakenteen keventäjät
  • kirjanpidollinen kikkailu
  • käteisruiskutus

Viisi miestä lainalle

Tähän voidaan vielä lisätä lainat päälle. Jean-Clair Todibon Barcelona oli valmis myymään. Kukaan ei lopulta ollut valmis tarjoamaan Barcelonan pyytämää summaa (noin 25 miljoonaa euroa), ja Todibo päätyi kahden miljoonan euron korvausta vastaan lainalle Benficaan.

Oikean laidan ylijäämäpakki Moussa Wagué lainattiin PAOK:hon, vasen pakki Sergio Akieme Almeríaan, keskikentän Monchu Gironaan ja vasen pakki Juan Miranda Real Betisiin.

Waguén, 21, tie Barcelonan pelaavaan kokoonpanoon on kovaa vauhtia menossa lopullisesti tukkoon. Akiemen, 22, tilanne on yhtä lailla vaikea, sillä hänen edellään nokkimisjärjestyksessä on kolme pelaajaa. Monchu, 21, oli viime kaudella Barcelona B:n ehkä paras pelaaja. Tämän hetken Barcassa on vain niin kova kilpailu keskikentän tonteille, että lienee todennäköisempää, että Monchu tekee uransa jossain muussa seurassa.

Miranda, 20, on tästä B-joukkueesta nostetusta nelikosta lähimpänä paikkaa Barcan edustuksessa. Jos Júnior Firpo olisi saatu kaupaksi, Miranda olisi todennäköisesti jäänyt Barcelonan matkaan täksi kaudeksi. Firpo jäi, joten Mirandalle oli saatava peliaikaa lainan kautta. On ihan mahdollista, että hän nousee vuoden tai kahden sisällä Barcelonan kokoonpanoon.

Lähtijöitä olisi voinut olla enemmänkin

Barcelonasta lähti siirtoikkunan aikana peräti 14 pelaajaa ulos, edellä mainittujen lisäksi Arda Turan (olisitko muistanut, että tämäkin mies oli vielä Barcelonassa kirjoilla?). Enemmänkin olisi voinut lähteä.

Isoin nimi on tietysti Lionel Messi, joka itse ilmoitti halustaan lähteä. Hän ei kuitenkaan halunnut lähteä oikeuteen Barcelonaa vastaan, joka riitautti Messin näkemyksen ”vapaasta taipaleesta”. Siinä missä Barca oli valmis päästämään muut kallispalkkaiset vanhenevat pelaajat pois ilmaiseksi, Messistä seura vaati täyden ulosostosumman (700 miljoonaa euroa) maksamista. Palataan asiaan ensi kesänä.

Eteenpäin. Barcelona on tiettävästi yrittänyt saada Samuel Umtitia kaupaksi jo pitkään. Ei ole mennyt. Ketään ei tunnu – etenkään näissä oloissa – kiinnostavan järkyttävän ylipalkattu kävelevä sairaskertomus. Umtiti tienaa joidenkin lähteiden mukaan yli 230 000 euroa viikossa, mikä tekee hänestä Barcelonan seitsemänneksi parhaiten palkatun pelaajan.

Toinen ranskalainen, jota Barcelona tiettävästi yritti kaupitella aivan siirtoikkunan umpeutumiseen asti, oli Ousmane Dembélé. Manchester Unitedin kanssa neuvoteltiin, mutta sopua ei syntynyt. United olisi ollut kiinnostunut lainasta, Barcelona olisi halunnut myynnin myötä käteistä uusien hankintojen tekemiseksi.

Riqui Puiginkin lähdöstä puhuttiin, mutta käsittääkseni Barcelona ei ollut missään vaiheessa Puigia myymässä. Laina olisi voinut taata suuremman peliajan tällä kaudella, mutta Puig halusi jäädä taistelemaan minuuteista.

Siitä pisteet Barcelonalle, että Ansu Fatia ei myyty. Tiettävästi nuorukaista on yritetty ostaa 150 miljoonalla eurolla. Se olisi summa, joka helpottaisi Barcelonan talouskurimusta isosti, mutta seurassa sentään ymmärretään, että 17-vuotias Fati on poikkeuksellisen kova lahjakkuus. Fatin ulosostosumma nousi hiljattain 400 miljoonaa euroon.

Tulijoissa mielenkiintoisia lahjakkuuksia

Pisteet Barcelonalle myös monesta uudesta hankinnasta.

Pjanic-siirron moni kyseenalaistaa miehen iän (30) vuoksi. On totta, että Pjanic ei montaa vuotta huipulla pelaa, mutta kokonaisuutena hänestä voi olla enemmän iloa kuin Arthurista, jonka kehitys Barcelonassa polki hieman paikallaan.

Käytännössä kallein hankinta oli Bragasta ostettu Trincão. 20-vuotiaasta laitahyökkääjästä maksettiin 31 miljoonaa euroa. Harjoituskauden otteet olivat hyvin lupaavia. Sarjakauden ensimmäisillä kierroksilla Trincão on saanut vastuuta vaihtopelaajan roolissa. Väläytyksiä on nähty, ja avauksen saumojakin tullee ihan reilusti, kun otteluruuhka kasvaa.

Toinen ehdottoman mielenkiintoinen hyökkäyspään hankinta oli vasta 17-vuotias Pedri. Hänestä Barcelona maksoi vain viisi miljoonaa euroa, ja tässä on kyllä ainekset todella hyvälle kaupalle.

Pedri on Trincãon tavoin saanut vastuuta vaihtopelaajan roolissa. Tyypillisesti päävalmentaja Ronald Koeman on noin 60-70:nnen minuutin kohdalla vaihtanut Pedrin kymppipaikalle ja Trincãon vasemmalle laidalle. Pedriä voi hyvin käyttää myös vasempana laitahyökkääjänä, joten vastuuta lienee luvassa jatkossakin. Etenkin kun Dembélé ei ole juuri nyt kovin kovassa huudossa Barcelonan sisällä.

Varmaankin kaikkein vähimmälle huomiolle on jäänyt seitsemällä miljoonalla eurolla ostettu Matheus Fernandes. Ei sinänsä ihme, sillä 22-vuotias keskikentän pohjapelaaja on parhaillaan loukkaantuneena eikä hän ole vielä pelannut minuuttiakaan. Aika haastavalta kyllä näyttää Fernandesin tie Barcelonassa, sillä tuplapivotin tontille on kovin monta pelaajaa tarjolla ja he kaikki (Frenkie de Jong, Sergio Busquets, Pjanic, Carles Aleñá, jopa Puig) ovat lähtökohtaisesti Fernandesin edellä.

Isoa huomiota siirtoikkunan viimeisinä päivinä sai sen sijaan Sergiño Dest. 19-vuotiaan oikean laitapakin piti jo siirtyä Ajaxista Bayern Müncheniin, mutta mieli muuttui, kun Barcelona sai rahat kasaan ja pääsi tekemään tarjouksen. Hankinta mahdollistui, kun Semedo saatiin kaupaksi. Barca käytti Destiin 21 miljoonaa euroa.

Debyytti tuli jo viime viikonloppuna. Dest sai vartin verran peliaikaa Sevillaa vastaan, kun Jordi Alba loukkaantui. Lähtökohtaisesti Dest toki pelaa oikealla, mutta Alban ja Firpon ollessa sivussa vastuuta tulee vasemmalla.

Coutinholle toinen mahdollisuus

Coutinho ei varsinaisesti ole uusi hankinta. Hän vain palasi lainalta Bayern Münchenistä. Tietyllä tapaa uutena hankintana Coutinhoa voidaan kuitenkin pitää.

Vielä Quique Setiénin ollessa puikoissa Barcelona yritti lehtitietojen mukaan vimmatusti etsiä Coutinholle ostajaa. Kun Koeman pestattiin, tilanne muuttui välittömästi. Koeman halusikn pitää Coutinhon. Eikä missä tahansa jämäroolissa, vaan avaavana kymppipaikan pelaajana.

28-vuotias Coutinho on avannut kaikki kolme tämän kauden ottelua ja tehojakin on syntynyt yhden maalin ja kahden maalisyötön edestä. Otteet ovat olleet lupauksia herättäviä ja ehkä kiinnostavinta on ollut se, että Coutinho on uskaltanut pelata. On syöttänyt, laukonut, haastanut. Itseluottamusta on huomattavasti enemmän nyt kuin viime yrittämällä Barcelonassa.

Toki Coutinhon pysyminen Barcelonassa tarkoittaa joillekin muille pelaajille pienempää vastuuta. Puig joutuu seuraamaan pelejä paljolti penkiltä, ja Antoine Griezmann on joutunut pelaamaan laidalla. Tästä Ranskan maajoukkueluotsi Didier Deschamps jo ehtikin avautua maajoukkuetauolla.

Pari kalaa jäi saamatta

Ennen siirtoikkunan sulkeutumista Ronald Koeman teki julkisesti selväksi, mitä hän haluaa: keskushyökkääjän ja topparin. Kumpaakaan ei saatu.

Keskushyökkääjäneuvottelut koskivat Lyonin Memphis Depayta ja topparineuvottelut Manchester Cityn Eric Garcíaa. Lyon vaati Depaysta noin 20-25 miljoonaa euroa ja City Garcíasta tasan 20.

Barcelona ei voinut ostaa kumpaakaan, koska se ei saanut myytyä muita pelaajia ensin tieltä pois. La Liga oli asettanut Barcalle ostokiellon, mistä Koeman puhui julkisesti.

Jos Todibo olisi saatu kaupaksi, rahaa olisi voitu käyttää Garcíaan. Jos taas Dembélé, niin Depay olisi voitu ostaa. Dembélé jäi ja Todibo saatiin vain lainalle, joten uusia pelaajia ei voitu hankkia.

Sekä Depaysta että Garcíasta olisi ollut Barcelonalle hyötyä, mutta en näe tilannetta mahdottoman synkkänä Barcelonan kannalta. Sekä Depay että García haluavat tiettävästi kuumeisesti Barcaan, ja molempien sopimus päättyy ensi kesänä. Tammikuun siirtoikkunaan on aikaa vain kolme kuukautta. Jos silloin ei saada neuvoteltua reilua alennusta hintoihin, pelaajat voivat kävellä Barcelonaan ilmaiseksi ensi kesänä.

Depay olisi tuonut tiettyä dynaamisuutta Barcelonaan, mutta toisaalta joukkueessa on jo nyt runsaasti vaihtoehtoja hyökkäykseen. Keskellä voivat pelata Messi, Griezmann, Martin Braithwaite tai Fati, laidoilla taas Messi, Griezmann, Fati, Coutinho, Trincão, Pedri tai Coutinho.

Toppariosasto on Barcelonassa vähän huolestuttavampi. Gerard Piqué ja Clément Lenglet ovat aloittava pari, mutta Piqué tuskin jaksaa enää ihan jokaista ottelua pelata. Kolmostoppari on lupaava Ronald Araújo ja neljäs Umtiti, jonka varaan ei voi lasketa nykyään juuri mitään. Todibo lainattiin pois, joten seuraava toppari onkin sitten haettava reserveistä.

Huonon bisneksen hännät, mutta myös paljon hyvää

Jonkinlaisena yhteenvetona sanottakoon, että Barcelonan siirtoikkuna oli hyvin vauhdikas. Ovi kävi molempiin suuntiin.

Joukkueen keski-ikä nuoreni ja kulurakennetta saatiin merkittävästi alaspäin, vaikka ylivoimaisesti kallispalkkaisin (Messi) seuraan jäikin ja vaikka Coutinhoa ei myyty.

Aiempien vuosien huonot ratkaisut näkyivät kuitenkin siinä, että Barcelona ei saanut Suárezista, Vidalista, Rakiticista ja Rafinhasta käytännössä mitään. Paremmalla suunnittelulla tästä nelikosta olisi voitu netota sellaiset 50-80 miljoonaa euroa.

Toisaalta Barcelonaa on kehuttava siitä, millaisia pelaajia se onnistui hankkimaan. Trincão, Pedri ja Dest edustavat kaikki tulevaisuutta. He eivät ole lupaavia pelaajia vain Barcelonan sisällä, vaan ihan globaalisti. Tuohon kun lisää de Jongin, Fatin, Puigin, Araújon ja mahdollisesti ensi kesänä Barcelonaan tulevan Eric Garcían, yhtäkkiä Barcelonan tulevaisuus ei olekaan niin synkkä kuin vielä vähän aikaa sitten.

Barcelonan siirrot kesän ikkunassa

Saapuneet

  • Miralem Pjanic, pkk, 30-v, 60 M€, Juventus
  • Trincão, oh, 20-v, 31 M€, Braga
  • Sergiño Dest, op, 19-v, 21 M€, Ajax
  • Matheus Fernandes, pkk, 22-v, 7 M€, Palmeiras
  • Pedri, hkk, 17-v, 5 M€, Las Palmas
  • Philippe Coutinho, hkk, 28-v, palasi lainalta Bayern Münchenistä

Lähteneet

  • Arthur, kk, 24-v, 72 M€, Juventus
  • Nélson Semedo, op, 26-v, 30 M€, Wolves
  • Carles Pérez, oh, 22-v, 11 M€, AS Roma
  • Marc Cucurella, vh, 21-v, 10 M€, Getafe
  • Jean-Clair Todibo, kp, 20-v, 2 M€, lainalle Benficaan
  • Ivan Rakitic, kk, 32-v, 1,5 M€, Sevilla
  • Arda Turan, vh, 33-v, ilmainen, Galatasaray
  • Arturo Vidal, kk, 33-v, ilmainen, Internazionale
  • Luis Suárez, kh, 33-v, ilmainen, Atlético Madrid
  • Rafinha, hkk, 27-v, ilmainen, PSG
  • Moussa Wagué, op, 21-v, lainalle PAOK:hon
  • Sergio Akieme, vp, 22-v, lainalle Almeríaan
  • Monchu, kk, 21-v, lainalle Gironaan
  • Juan Miranda, vp, 20-v, lainalle Real Betisiin

Jaakko Perttilä
Twitter: @JaakkoPerttila


Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä

  • Avaa pelitili Lucky Dinolle.
  • Saat heti ilman omaa rahaa 20 ilmaiskierrosta Narcos-peliin!
  • Tallettajille lisäksi jopa 400€ bonus + 100 ilmaiskierrosta lisää.