Näkökulma: Tammikuun merkittävin siirto oli kauppa, joka ei tapahtunut – Real Madrid saa maailman parhaan pelaajan

Juhlat on juhlittu. Hulinat taputeltu. Kansainvälinen siirtoikkuna on taas hiljentynyt viideksi pitkäksi kuukaudeksi.

Vuoden 2022 tammikuun siirtoikkuna oli kuitenkin siitä mielenkiintoinen, että sen merkittävin siirto oli kauppa, joka ei tapahtunut.

Saksalaisen Bild-lehden tietojen mukaan Kylian Mbappé on tehnyt sopimuksen Real Madridin kanssa. Sopimus astuu voimaan ensi kesänä, kun ranskalaisen nykyinen pahvi PSG:n kanssa umpeutuu.

Mbappén siirtyminen Madridiin on ollut jalkapallomaailman tunnetuin salaisuus jo pitkään. Real Madrid on ollut hyökkääjän kintereillä useamman vuoden, ja ehti jo viime kesänä tarjota ranskalaisesta 220 miljoonaa. Mbappé itse ei puolestaan koskaan ole peitellyt haluaan pelata joskus Los Blancosissa. Siitä huolimatta Euroopan odotetuin siirto on antanut odottaa itseään.

Nyt useammat lehdet ovat kuitenkin jo siteeranneet Bildin tietoja faktana, ja siirtoa pidetään laajalti varmana. Ainoa asia, mikä estää sopimuksen julkistamisen, on se, että Real Madrid ja PSG kohtaavat toisensa Mestarien liigan ensimmäisellä pudotuspelikierroksella. Ranskalaisseura ei luonnollisestikaan halua, että tieto sen tähtipelaajan siirtymisestä Madridiin saa virallisen sinettinsä ennen joukkueiden kohtaamisia.

PSG onkin ainoa osapuoli, jolla on siirrossa jotain hävittävää. Jos Mbappé syksyllä valkoisissa pelaa, ovat voittajia Real Madrid, La Liga, Mbappé itse ja koko jalkapallomaailma.

Miksi jalkapallo voittaa?

Eurooppalainen jalkapallo on syystä suurin urheiluinstituutio, mitä maa päällään kantaa. Merkittäviä lajeja ja sarjoja on ympäri maailman, mutta vain jalkapallossa on useampi aidosti tasainen huippusarja, joiden nimet ja seurat tietävät ihmiset ympäri maailmaa. Ja ne kaikki sijaitsevat Euroopassa.

Vanhan mantereen voimasuhteille ei ole hyväksi, jos raha ja parhaat pelaajat pakkautuvat vain yhteen paikkaan. Valioliigan taloudellinen irtiotto on jo muuttanut eurooppalaisen jalkapallokentän voimasuhteita epäterveeseen suuntaan. Samanlainen vaikutus, joskin pienemmässä mittakaavassa, on ollut PSG:n taustalla vaikuttavalla öljyrahalla.

Koko jalkapalloyhteisö voittaa, kun tähdet jakaantuvat laajemmalle alueelle ja useampaan sarjaan. Se lisää lajin mielenkiintoa ja globaalia vetovoimaa, minkä lisäksi se pitää Euroopan kilpailut elinvoimaisina.

Koko jalkapallomaailma voittaa myös silloin, jos Valioliiga saa varteenotettavan haastajan. Kaikella kunnioituksella, mutta Ligue 1:stä siihen ei ole. La Ligasta, kaiken osuessa nappiin, voisi olla.

Miksi La Liga voittaa?

La Liiga saa Mbappésta uuden kiintotähtensä – globaalisti tunnetut kasvot, jotka se voi printata julisteisiin ja ohjelmoida valotauluihin ympäri maailmaa. Samanlaista vetovoimaa ei sarjalla ole ollut Lionel Messin, tai pienin varauksin jopa Cristiano Ronaldon, lähdön jälkeen.

Pelillisiltä avuiltaan nykyisestä Karim Benzemasta voisi jopa olla kantamaan tätä kruunua, mutta ranskalaisella ei ole koskaan ollut samanlaista markkinoinnillista vetovoimaa kuin nuoremmalla maanmiehellään.

Lisäksi Real Madrid saa todennäköisesti maailman parhaaksi kehittyvän pelaajan, jonka varaan se voi rakentaa pelillistä identiteettiään vielä paljon Benzeman, Toni Kroosin ja Luka Modrićin jälkeenkin. La Ligan näkökulmasta tämä tietää sitä, että aihio koko maailman huomion varastavalle Real Madridin ja Barcelonan vastakkainasettelulle on jälleen olemassa.

Oikeasta tavasta johtaa jalkapalloseuraa voi olla mitä mieltä tahansa, mutta fakta on, että El Clásico on parhaimmillaan silloin, kun Real Madrid ja Barcelona ovat kumpikin jalkapallomaailman huipulla, mutta täysin eri tavoin.

Barcelonalla on La Masia, pelityyli, johon sitoudutaan jopa silloin, kun järkeä ei olisi, ja seuran sisällä kasvaneet päävalmentajat. Real Madridilla on tähtiloistoa, kalliita hankintoja ja glamouria. Barcelona osaa kasvattaa seurafilosofiaan kasvatettuja pelaajia, Real Madrid taitaa nimien muuttamisen rahaksi. Kumpikin on omassa tavassaan maailman paras.

Vaikka seurojen tavat johtaa jalkapallojoukkuetta ovatkin viimeisen viiden vuoden aikana kääntyneet jossain määrin nurinkurin, on tämä silti se asetelma, jollaisena suuri maailman El Clásicon mieltää, ja jollaisen La Liga haluaa sen markkinoida. Jos Real Madrid palaa Los Galácticos -aikaan, ja jos Xavi saa Barcelonan nuoret lupaukset tanssimaan taas voittavaa Cruyffismoa, on La Ligalla käsissään kultakaivos.

Ja vain sillä kultakaivoksella voidaan haastaa Valioliiga maailman suurimman sarjan tittelistä.

Miksi Mbappé voittaa?

Suurin ja ilmeisin voittaja siirrossa on kuitenkin Mbappé itse. Huolimatta PSG:n nykyisestä iskukyvystä, siirto Real Madridiin on askel eteenpäin ranskalaisen uralla. Kyseessä on siirtymä suurimmalle estradille, mitä jalkapallomaailmasta löytyy.

Myönnän toki auliisti, että olin Ligue 1:n alkaessa innoissani. Vaikka inhoan tapaa, jolla PSG:tä johdetaan, oli silti vaikea olla innostumatta lapsenomaisesti mahdollisuudesta nähdä Mbappé, Messi ja Neymar samassa hyökkäyskolmikossa.

Innostus on kuitenkin laantunut. Trio ei olekaan toiminut (kuka olisi arvannut?) kuin videopelissä, PSG:n ylikävelyt heikompia vastustajia vastaan eivät jaksa sytyttää, eikä Ligue 1 kokonaisuudessaan vaadi osakseen samanlaista huomiota kuin maailman neljä suurinta liigaa. Kylmästi: Ranskan pääsarja ei vain kiinnosta riittävästi.

Ja juuri siksi Mbappé menee osittain jopa hukkaan Ranskassa. Tärkeämpää hänen kannaltaan on kuitenkin se, että sen takia hänen saavutuksensa eivät saa osakseen sellaista huomiota, jota ne ansaitsisivat.

Ranskalainen on ollut tällä kaudella ylivoimaisesti tähtitrion paras pelaaja. Mbappé on tehnyt Ligue 1:ssä 11 maalia ja syöttänyt yhdeksän. Hyökkääjä on siis ollut suoraan vaikuttamassa 20 maaliin, mikä on yli 43 prosenttia PSG:n maaleista. Edes Bayern Münchenin riippuvuus Robert Lewandowskista ei ole samaa luokkaa – ja Mbappé pelaa osana historian nimekkäintä hyökkäystä.

Messi ja Neymar, jotka ovat yhteensä olleet mukana 11 maalissa. He ovat toki pelanneet huomattavasti vähemmän otteluita, joten kenties suora vertailu ei ole reilua. Olennaisempaa onkin katsoa lukuja pelattua 90 minuuttia kohden. Myös tässä kategoriassa Mbappé on omassa kastissaan.

Ranskalaisen maaliodottama per 90 minuuttia on 0,67, kun se Messillä on 0,47 ja Neymarilla 0,39. Maalisyöttöodottama per 90 minuuttia on kolmikolla sentään lähes identtinen, mutta siinäkin Mbappé johtaa marginaalisesti 0,36 syötöllä Messin 0,35 syöttöä ja Neymarin 0,31 syöttöä vastaan.

Asian voi kääntää myös näin päin: Mbappé luo maaliodottamaa yli 25% tehokkaammin kuin Messi ja yli 47% tehokkaammin kuin Neymar.

Pariisilainen ei ehkä olisi 10 tai 20 vuotta sitten noussut muita kahta suuremmaksi, mutta nykyjalkapallon lainalaisuudet ovat erilaiset. Jalkapallon evoluutio on Messin, ja jopa Neymarin, uran aikana kehittynyt dynaamisempaan suuntaan, ja Mbappé on ehkä dynaamisin pelaaja maailmassa. Kun pakettiin lisätään aivot, jotka pysyvät jalkojen tahdissa, voidaan argumentoida, että kyseessä on ominaisuuksiltaan jo nyt maailman paras pelaaja.

Oman seuransa paras hän on jo. Ja siksi Mbappén on siirryttävä Ranskan ulkopuolelle. Vain Ligue 1:stä kirkkaammissa valoissa hän voi aidosti nousta sille valtaistuimelle, joka hänelle on katettu. Real Madridissa Mbappélla on mahdollisuus nousta kiistatta maailman parhaaksi jalkapalloilijaksi.

Siksi ei ole kysymystäkään siitä, kuka siirrosta hyötyy eniten.

Juuso Sallinen
Twitter: @TeravinKyna