Näkökulma: Lautaro Martínezin kannattaa kuunnella Fabio Capelloa – ”Barcelonassa hän olisi vaihtomies”

Barcelonan huhuttu kiinnostus Internazionalen Lautaro Martínezista on edennyt sille tasolle, että valmentaja Quique Setién on puhunut Lautarosta julkisuudessa. Barcelonassa pelaa myös muuan Lionel Messi, jolla on hyvä ymmärrys herran kanssa maajoukkueesta ja hän on puhunut ylistävästi Martínezista. Tässä näkökulmassa on tarkoitus selvittää, kuka Lautaro Martínez on miehiään, minne hän sopii vai sopiiko ollenkaan? Samalla on loistava sauma katsastaa koko pakettia pintaa syvemmältä.

Kuka on Lautaro Martínez?

Lautaro Martínezia kuvailisin Sergio Agüeron ja Radamel Falcaon hybridiksi pelaajana. Pituudeltaan he kaikki mahtuvat samaan 173-177 senttimetrin haarukkaan. Martínezilta löytyy tyypillistä eteläamerikkalaista taistelutahtoa sekä pääpelivoimaa pituudesta huolimatta. Jostain selittämättömästä syystä edellä mainitut eteläamerikkalaiset sekä esimerkiksi Interin legenda, Ivan Zamorano, ovat kaikki loistavia pääpelaajia, vaikka heitä ei ole pituudella pilattu. Martínez ei ole vielä Euroopassa varsinaisesti pelannut yksinäisenä kärkenä pallonhallintaan nojaavassa systeemissä, mutta potentiaalia sille toki on. Mauro Icardin sekoilujen myötä Lautaro pelasi ajoittain yksinäisenä kärkenä entisen Inernazionalen luotsin, Luciano Spallettin, alaisuudessa vaihtelevalla menestyksellä. Artikkeli jatkuu tweetin jälkeen. Barcelonan tapauksessa se ei myöskään todennäköisesti olisi huolen aihe nykyisillä korteilla. On kuitenkin Lautaron ja nykyisen tähtipojan, Antoine Griezmannin, tapauksessa helppo argumentoida, että heistä saa parhaan irti kärkiparin vieressä. Martínez on poikkeuksellinen pelaaja ja on melkein varmaa, että hänestä tulee tähti. Hän lähestyy sitä statusta vahvaa vauhtia. Antonio Conten systeemi ja Romelu Lukakun uhka ovat tosin auttaneet valtavasti numeroiden dramaattisessa nousussa, mikä on syytä muistaa. Rooli olisi hyvin erilainen Blaugranassa. Lautaro on hyvä ahtaassa tilassa, mikä sopii kieltämättä Barcelonan systeemiin. Hän on hyvä sijoittamaan itsensä suunnanmuutoksissa avoimeen tilaan. Kahden selkeästi pelin yläpuolella olevan kärjen systeemi Conten alaisuudessa avittaa kuitenkin tätä, joten kysymyksiä on edelleen vahvasti ilmassa. Artikkeli jatkuu tweetin jälkeen.

Väkisin ei kannata ängetä

Yksi ajankohtainen ja varsin polttava kysymys on: mitä saa, kun koettaa laittaa ympyrän muotoisen esineen neliön muotoiseen reikään? Tämä on myös kysymys jonka kanssa Barcelonan seurajohto on paininut viime aikoina. Tuntuu siltä, että seuran ”ratkaisut” siirtomarkkinoilla ovat viimeisten vuosien aikana luoneet enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. Harva hankinta on istunut kuin hanska käteen. André Gomes ei löytänyt kotia keskikentältä, Philippe Coutinho ei myöskään löytänyt luontaista roolia palapelistä. Samaa voi väittää hyvällä omatunnolla Malcomista, Griezmannista sekä Frenkie de Jongin ja Arthurin rooleista. Tilanteet voivat toki muuttua. Epäonnea on myös ollut matkassa Ousmane Dembélén loukkaantumisten kanssa. Ousmanen tapauksessa lahjakkuutta on vaikka muille jakaa, mutta keho on tehty lasista. Miten Lautaro Martinez siis sopisi palapeliin?

Tukossa

Barcelonan suurimpia ongelmia on mielestäni se, että keskikaista on tukossa. Luis Suárezin, Messin sekä Griezmannin parhaat roolit ovat keskellä. Kuten aikaisemmassa tekstissä on tullut todettua, Barcalta puuttuu uhkaa tuottavaa leveyttä pelistä. Se ei ole sama asia kuin Jordi Alban pallottomat nousut. Miettikää Neymarin aikoja tai Messin aikaa oikeana laitahyökkääjänä. Leikitään kuitenkin ajatuksella. Minne mahdollinen tuore lelu Lautaro Martinez asetettaisiin? Artikkeli jatkuu tweetin jälkeen. Jos mietitään Barcelonan perinteistä formaatiota, on se ollut pitkään 4-3-3-muoto. Barcelonan DNA. Muodosta löytyy monia variaatioita ja ratkaisuja roolituksista, mutta yhteistä on luonnollisesti laitahyökkääjät. Kapeuteen tai leveyteen voi valmentaja vaikuttaa omilla ohjeillaan. Griezmann pelasi laitahyökkääjänä Real Sociedadissa, mutta se ei missään nimessä ole hänen paras tonttinsa. Ranskan maajoukkueessa ja Atlético Madridissa – luultavasti hänen parhaat roolinsa – rakentuivat sen ympärille, että Griezmann oli kymppi tai toinen kärki. Parhaimmillaan niin sanottu ”iso mies” pelasi vierellä. Tämä menee 4-3-3-muodon myötä ulos ikkunasta. Lionel Messi ei ole myöskään laitahyökkääjä enää. Mikä ajatus on siis huhujen takana? Quique Setién on suosinut Real Betisissä vahvasti 3-5-2-muotoa, ja on todennäköistä, että muoto yleistyy myös Barcelonassa materiaalin takia. Artikkeli jatkuu tweetin jälkeen. Se tarkoittaa kotimaisella, että leveys tulee ”wingbackien” kautta, ja että joukkueella on systeemissä kaksi kärkeä. Setiénin muita suosimia muotoja ovat 4-3-3- ja 4-1-4-1-muodot. Barcelonassa hän painottaa varsinkin Sergi Roberton ollessa kentällä vinoa rakentelua, missä Roberto on käytännössä ”kolmas” toppari. Onko 3-5-2-muoto kenties ratkaisu ongelmiin, ja selitys Martínez-huhujen takana? Osittain. Voi argumentoida, että Suárez ei enää nuorene, ja että Lautaro Martínez olisi hänen korvaajansa pitkällä tähtäimellä. Tämä väite on luonnollisesti ostettavissa ilman ongelmia. Samalla nousee jälleen kerran entistä enemmän kysymyksiä esiin. Artikkeli jatkuu tweetin jälkeen.

Kuinka varmasti?

Oletetaan, että Lautaro Martínez saapuu sisään, ja että Griezmann tyytyisi jostain kumman syystä olemaan enemmän kierrätyspelaajan roolissa. Messihän pelaa edelleen aina kunnossa ollessaan. Entä, jos Setiénin visio ei toimi. Entä, jos haluttua menestystä ei tule ja Setién saisi potkut? Tässä ongelman ydin piilee. Markkinoilta löytyy toki muitakin kandidaatteja joukkueen peräsimeen, jotka suosivat kolmen topparin alakertaa. Saksalaiset Thomas Tuchel ja Julian Nagelsmann kykenisivät jatkamaan ja kehittämään perintöä. Antonio Conte suosii myös samaa ryhmitystä, mutta hänen mukanaan tulisi liian raskas automatisoinnin hinta pelitavassa. Objektiivisuuden ja tasapainon nimissä kysyn siis suoraan. Kuinka moni voi käsi sydämellä sanoa varmuudella, että Quique Setién on Barcelonan valmentaja vuoden 2022 jälkeen? Niinpä. On helppoa väittää, että ”kyllä mulla on luottoa”, jos ei ole niin sanottua ”ihoa pelissä”, eli lontooksi, skin in the game. Termi, jonka Nassim Nicholas Taleb kruunasi. Annan esimerkin hypoteettisesta vedosta. Kuinka moni olisi valmis laittamaan kättä päälle siitä, että saat satatuhatta euroa puhtaana käteen, jos 2023-24 kauden alkaessa Setién on edelleen valmentajana. Mutta. Menetät koko omaisuutesi kera asunnon, jos hän ei ole. Itse en missään nimessä lähtisi mukaan.

Virheistä pitäisi oppia

Barcelonalta puuttuu suunnitelmallisuutta. Väitän, että järkevin sijoitus olisi urheilutoimenjohtajaan tai pää-kykyjenetsijään. Joku, joka omaa vision siitä, miten seura ja joukkue kuuluisi rakentaa. Vanha sanonta pätee myös tähän keitosta ja liian monesta kokista. Espanjassa on luonnollisesti omat haasteensa seurojen hierarkisen rakenteen, puheenjohtajavaalien ja valtataisteluiden takia. RB Leipzigin tapainen hahmo kuten Paul Mitchell tai Atlético Madridin Andrea Berta tekisivät varmasti hyvää Barcelonalle. Lähes jokaisella organisaatiolla alkaa olla henkilö vision takana. Valmentaja on osa visiota, ja hänen tarpeisiin halutaan vastata. On kuitenkin järkevää, että on joku, joka pitää langat käsissään.

Messidependencia

Espanjassa on ansiokkaasti kruunattu termi ”Messidependencia”. Riippuvuus Messistä. Se ilmenee hyvin vahvasti, kun katsoo Barcelonan peliä. Se ilmenee myös hyvin vahvasti, kun seuraa Barcelonan toimintaa kentän ulkopuolella. Onko pelaaja noussut seuraa suuremmaksi? Kysymys voi särähtää korvaan, mutta siinä on totuuden siemen. Messillä alkaa olla liian paljon sanavaltaa muissa asioissa. Se huolestuttaa myös itseäni Lautaro Martínezin tapauksessa. Messi on kehunut vuolaasti Lautaroa syystäkin. Lautaro on maanmies ja loistava pelaaja. Onko Messin sana kuitenkin laki? Onko hänet syytä hankkia, jos Messi hänet haluaa? Voi argumentoida, että Messin tyytyväisenä pitäminen on kaikkien etu. Vaikka Messi on kaikkien aikojen paras jalkapalloilija, en usko hänen olevan lähelläkään sitä urheilutoimenjohtajana. Mikään ei tietääkseni viittaa kompetenssiin sillä osa-alueella. Väitän, että olisi järkevämpää luovuttaa langat joukkueen rakentamisesta jollekin muulle. Tämä ei pelkästään siis koske Lionel Messiä. Olen edelleen sitä mieltä, että Neymarin tai Sadio Manén tapaisella vasemmalla laitahyökkääjällä olisi suurempi positiivinen hyöty kokonaisuuden kannalta. Enemmän leveyttä peliin. Fokusta pois Messistä, ja tasapainoisempi kokonaisuus. Barcelonalla on tosiaan tällä hetkellä jo kolme keskushyökkääjän alueella viihtyvää pelaajaa (Messi, Suárez ja Griezmann), joista kaksi (Messi ja Suárez) ikääntymään päin. Griezmann kaiken lisäksi tuli ovesta sisään vasta viime kesänä. Vieläpä todella isolla rahalla. [readmore from=Barcelona] Jos seuran velkatilanne ja COVID eivät jostain kumman syystä ole vaikuttaneet seuran käytettävään rahamäärään siirtomarkkinoilla, ei ole tietenkään syytä miksei Barcelona voisi ostaa Lautaroa sekä laitahyökkääjää. En kuitenkaan usko, että siihen on resursseja. Toinen vaihtoehto on myydä pelaajia, kuten Griezmann, Arthur tai Coutinho. Lautaro on kiistaton lahjakkuus ja hänellä on todennäköisesti loistava ura edessään. Tuntuu kuitenkin siltä, että Barca on sortumassa viime aikojen perisyntiin. Koitetaan ratkaista yhtälöä väärän muotoisella esineellä, mikä johtaa aina vain uusiin ongelmiin. Jossain vaiheessa on esitettävä kysymys: onko järkeä koittaa paikata luumurtumaa laastarilla vai kannattaako etsiä ammattiapua?

LUE MYÖS: