Miten Neymar kehtaa? Miten Lionel Messi kehtaa? Miten Mikael Granlund kehtaa?

Jalkapallomaailma on sunnuntai-illasta lähtien pohtinut, oliko Barcelonan Cruijff-rankkari nerokas vai vastustajaa nöyryyttävä. Lionel Messi syötti tilanteessa Luis Suárezille, joka laukoi ohi hölmistyneen Celta Vigo -maalivahdin. Samassa ottelussa Neymar ohitti vastustajan niin sanotulla rainbow flickillä, eli nostamalla pallon takakautta päänsä yli.

Jotkut toimittajat ja muut jalkapallon seuraajat ovat olleet sitä mieltä, ettei tuollaisia asioita voi tehdä. Voipas. Jalkapallossa ja muissa lajeissa voi tehdä paljon asioita, jos vain osaa ajatella vähän eri tavalla kuin muut. Ja vielä toteuttaa ideoitaan.

Muistatko kevään 2011? Granlund veivasi itsensä postimerkkiin Venäjää vastaan. Luonnollisesti Suomessa temppua ihailtiin, mutta samaan aikaan kuultiin toisenlaisia mielipiteitä. ”Pohjois-Amerikassa tuollaisesta tempusta olisi saanut turpaan.” Minkä ihmeen takia? Jos pelaaja osaa tehdä sääntöjen puitteissa jotain sellaista, joka hämää vastustajan täysin ja edistää vielä oman joukkueen pelaamista, miksei sitä saisi tehdä?

Jonkun mielestä sekin on vastustajan nöyryyttämistä, kun selvässä johtoasemassa oleva joukkue alkaa syötellä omalla kenttäpuoliskollaan eikä ”yritä hyökätä”. Miksi hyökkäisi? Miksei siinä tilanteessa saisi puolustaa johtoa matalalla riskitasolla pallollisen pelin kautta?

Vastustajan nöyryyttäminen on jotain ihan muuta. Jos pelaaja 5-0-johtoasemassa menee elämöimään vastustajan eteen ja muistuttaa tälle sanoillaan ja eleillään pelin tilanteesta, se on nöyryyttämistä. Mutta ei se, että pyrkii edistämään oman joukkueen pelaamista sellaisilla ratkaisuilla, joita vastustaja ei osaa odottaa.

Kerrataan vielä videoiden kautta. Sunnuntaisessa rankkarissa (video) Messi syöttää Suárezille, joka tekee maalin. Celta-vahti Sergio Álvarez on itse asiassa melko hyvin tilanteessa mukana, mutta räpiköi lopulta kuin kala kuivalla maalla. Tilanne on uusi ja odottamaton, eikä Álvarez oikein näytä tietävän, mitä pitäisi tehdä. Ratkaisu oli siis Barcelonalta järkevä, etenkin kun Messi ja Neymar ovat vuorotellen epäonnistuneet rangaistuspilkulta.

Entä Neymarin rainbow (video)? Takana on yksi vastustaja, edestä tulee toinen. Neymar nostaa pallon itsensä ja edestä tulevan Celta-pelaajan ohi ja pääsee pois ahtaasta tilasta. Ratkaisu oli järkevä, koska harhautuksen ansiosta Neymar ei menettänyt palloa. Neymar yritti samaa harhautusta viime kevään Copa del Rey -finaalissa. Tuolloinkin kyseinen harhautus oli perusteltu, sillä Neymar pyrki liikkumaan kulmalipulta vaarallisempaan sektoriin kohti maalia. Harhautus ei onnistunut, minkä jälkeen Neymar sai Athletic Bilbao -pelaajien vihat päälleen (video).

Otetaan vielä mukaan Granlundin ilmaveivi. Granlund on kiekon kanssa päädyssä 1v2-tilanteessa. Syöttösuuntia ei ole auki. Hän ohittaa puolustajan ja etenee maalin taakse. Edelleenkään syöttösuuntia ei ole auki, minkä lisäksi maalin edessä on neljä venäläispelaajaa. Kyseisessä tilanteessa ilmaveivi on äärimmäisen nerokas ratkaisu, joka mitä parhaalla tavalla edistää oman joukkueen pelaamista.

Duunarit vastaan ajattelijat

Jalkapallokannattajat osaavat usein olla melko tekopyhiä. Ensin huudellaan viihdyttävän pelin puolesta, mutta sitten kun viihdettä tulee, se on vääränlaista. Ehkä siksi, että viihteen tarjosi muun kuin oman joukkueen pelaaja?

Tekopyhyys koskee myös toimittajia. Liian moni urheilutoimittaja on samalla jonkin joukkueen fani. Ei siinä mitään jos kannattaa jotain seuraa, mutta journalismia pitäisi silti pystyä tuottamaan mahdollisimman objektiivisesti. Ei varmaan tullut yllätyksenä, että Barcelona-hyökkääjien sunnuntaisia temppuja ovat kritisoineet nimenomaan ”Real Madrid -medioiden” toimittajat. Samalla tavalla barcelonalaislehtien toimittajat kritisoivat aivan eri tavalla Cristiano Ronaldon kuin Barcelona-pelaajien tekoja.

Pelaajat eivät ole tekopyhyyden suhteen sen parempia. Puolustava pelaaja voi kyllä mielestään ajella joukkueen edun nimissä rumasti pallollista pelaajaa. Mutta auta armias, jos pallollinen pelaaja tekee harhautuksen, jolla puolustava pelaaja jää täysin telineisiin ja tekee ehkä vielä maalin.

Taidokkaiden pelitekojen verhoaminen vastustajan nöyryyttämisen kaapuun on yksinkertaisesti maan (tai maiden) tapa. Ei sitä ehkä edes mietitä kovin tietoisesti, mutta niin vain kuuluu ajatella. Mitä jos vastustaja olisikin seuraavan pelikatkon aikana käynyt huikkaamassa Neymarille, että ”olipas nerokas harhautus”. Jaa mutta eihän niinkään saa tehdä. Sehän kertoisi luovuttamisesta.

Ehkä olisi parempi, että Barcelonan ja Real Madridin taiturit lopettaisivat harhauttelun, ajattelun ja epäortodoksisten ratkaisujen kokeilemisen, purisivat hammasta ja taistelisivat enemmän. Silloin ei ainakaan syytettäisi vastustajan nöyryyttämisestä. Ehkä voisi samalla vähän nopeuttaa pelaamista ja lopettaa sen pallon hieromisen. Tai sitten jalkapallon parissa pyörivien olisi syytä ymmärtää, että ajattelun ansiosta La Liga -joukkueet pärjäävät Valioliiga-joukkueita paremmin.