Näkökulma: Ballon d’Or unholaan – tilalle tähdistökentällinen

Maanantaina pidettävässä Ballon d’Or-gaalassa julistetaan vuoden paras jalkapalloilija. Kultaisesta pallosta kisaavat Bayern Münchenin Franck Ribéry, Barcelonan Lionel Messi ja Real Madridin Cristiano Ronaldo. Kuka tahansa kolmikosta voisi perustellusti voittaa. Mutta ei mennä tässä jutussa siihen.

Ballon d’Or on jaettu vuodesta 1956 lähtien. Vuonna 2010 palkinto yhdistettiin Fifan Vuoden pelaaja -palkintoon. Fuusiopalkinto sai nimekseen Fifa Ballon d’Or. Tarkastellaanpa palkintojen historiatilastoja.

Ballon d’Or tai Fifa Ballon d’Or on ennen tätä iltaa jaettu 57 kertaa. Edes jossain määrin puolustavaksi pelaajaksi laskettava jalkapalloilija on voittanut palkinnon yhdeksän kertaa. Loput 48 valintaa on kohdistunut hyökkääviin pelaajiin. Laitapakki ei ole koskaan voittanut palkintoa, maalivahtikin vain kerran – Lev Jashin vuonna 1963.

Onko todella niin, että 50 vuoteen maailma ei ole tuottanut maalivahtia, jonka voitaisiin katsoa olevan maailman paras pelaaja? Vai onko sittenkin kyse arvoista?

Näyttävät maalit, maalit, maalisyötöt, harhautukset

Jos pelaajat pisteytettäisiin eri osa-alueiden (myös puolustuspelaamiseen liittyvien) mukaan, Lionel Messi ja Cristiano Ronaldo todennäköisesti pärjäisivät edelleen. Messi ja Ronaldo ovat poikkeuksellisia pelaajia, joille ei tunnu löytyvän vastusta. Mutta Messin ja Ronaldon ylivertaisuus ei selitä hyökkäyspään pelaajien ylivaltaa palkinnon historiatilastoissa.

Valitaanko Ballon d’Orin voittajaksi maailman paras pelaaja? Vai valitaanko vuodesta toiseen voittajaksi se kaikkein näyttävin pelaaja? Ja mikä on lopulta se arvo, jonka mukaan paremmuus määritellään? Jokainen äänestäjä saa päättää itse. Ja kun äänestäjä miettii, kenelle antaisi äänensä, mitä tulee mieleen? Näyttävät maalit, maalit, maalisyötöt, harhautukset. Todennäköisesti tuossa järjestyksessä.

Äänestäjinä toimivat maajoukkueiden päävalmentajat ja kapteenit sekä joukko toimittajia. Päävalmentajat osaavat todennäköisesti arvostaa myös näkymättömämpää työtä, joka on puolustuspään pelaajille leimallista. Mutta osaako muu joukko ottaa huomioon esimerkiksi puolustavan keskikenttäpelaajan pelinlukua, jolla hän katkaisee ottelun kannalta kenties ratkaisevan syötön?

Suuri osa pelin seuraajista arvostaa puolustajaa, jos hän tekee elämänsä liukutaklauksen? Mutta jos puolustaja joutuu liukumaan, hän on jo aiemmassa tilanteessa todennäköisesti tehnyt virheen. Siis virheen tehnyttä puolustajaa arvostetaan, virheettömän eleetöntä ei. Paradoksaalista.

Entä ne maalivahdit. Mikä on maalivahdin arvo joukkueelle? Päävalmentajat sanoisivat todennäköisesti, että suurempi kuin yhdenkään muun joukkueen pelaajan. Jos maalivahti tekee pahan virheen, omissa kolisee. Jos hyökkääjä tekee pahan virheen, selälle tulee muutama taputus ja ”seuraavalla kerralla menee sisään”.

Ratkaisu jo olemassa

Moni on kritisoinut koko Ballon d’Oria. Ei mikään ihme. Muille kuin hyökkääjinä pelaaville koko palkinto on yksi vitsi. Koska YouTube-sukupolvi kaipaa niitä kymmenen sekunnin maagisia hetkiä, Fifa lanseerasi vuonna 2009 Ballon d’Orin kylkeen vuoden komeimman maalin tehneelle jaettavan Puskás-palkinnon. Ihan kuin Ballon d’Orissa ei olisi tarpeeksi tilaa näyttäville pelaajille.

Mitä jos Ballon d’or -gaala lopetettaisiin kokonaan? Ei ehkä kuitenkaan. Ihmiset rakastavat listauksia. Mutta mitä jos arvojärjestys laitettaisiin uusiksi? Ballon d’Orin voisi lakkauttaa. Näyttäville pelaajille jäisi kuitenkin Puskás-palkinto.

Gaalan todelliseksi ykköstähdeksi pitäisi nostaa jo olemassa oleva tähdistökentällinen (FIFPro World XI), jossa pelaajat äänestävät maalivahtia, neljää puolustajaa, kolmea keskikenttäpelaajaa ja kolmea hyökkääjää.

Pelaajat ovat valinneet viisi kertaa peräkkäin tähdistökentällisen maalivahdiksi Iker Casillasin. Onko Casillasilla koskaan ollut saumaa Ballon d’Oriin? Ei.