Näkökulma: FC Barcelona astuu pelillisesti hurjaan aikaan – keväästä tulee hullu

FC Barcelonan uusi päävalmentaja on Quique Setién. Hän on nyt 61-vuotiaana valmentajana uransa suurimmassa pestissä. Las Palmasia ja Real Betisiä viime vuosien aikana valmentanut espanjalainen on Barcelonalta identiteettirekrytointi.

Ernesto Valverden, Luis Enriquen ja Tata Martinon vuosina Barcelona lipesi liian kauas kuuluisasta pallonhallintaan ja proaktiivisuuteen nojaavasta peli-identiteetistään. Vaikka Barcelona johtaa nyt La Ligaa, pelitavallinen lipeäminen oli liikaa seuran kannattajille ja johtoportaalle. Quique Setién tulee valmentamaan jalkapalloa, joka palauttaa Barcelonan pelitavallisesti 2010-luvun taitteeseen ja menneisiin vuosikymmeniin.

Hänen pelikirjansa keskiössä on tahto saada pallo haltuun prässäten.

Barcelonan johtoporras katseli katkarapupaikoillaan marraskuussa 2018, kun Quique Setiénin Betis höykytti Barcelonaa Camp Noulla. Laukaukset maalia kohti menivät 8-5 Betisille ja ottelun päättyi 4-3-vierasvoittoon. Pallonhallinta meni liki tasan ja Barcelonalla oli vakavia ongelmia päästä Betisin prässistä ulos.

Tuossa ottelussa Quique Setién näytti, miten hullulta hänen organisoima prässi voi näyttää. Betis prässäsi 3-4-1-2-muodostelmassa Barcelonan 4-3-3-muotoa. Näin Betis peilasi Barcelonan muodon ja painoi päälle koko kentän miesprässillä. Tämä prässipelitapa on uhkarohkea, sillä se jättää prässäävän joukkueen pelaajat yksinään vastustajan taitavia yksilöitä vastaan.

Tuloksena oli paljon keski-, ja hyökkäysalueen riistoja, mutta myös maaleja molempiin suuntiin.

Riskejä luvassa aiempaa enemmän

Riski. Se on asia, joka Barcelonan pelaamisessa tulee muuttumaan valmentajavaihdoksen myötä. Valverde valmentaa löyhää riskinhallintajalkapalloa, Quique Setién valmentaa todella täsmällisesti organisoitua riskinottojalkapalloa. Hänen joukkueensa ottavat riskejä paitsi puolustuspelaamisessa, myös hyökkäyspelaamisessa.

Hyökkäyspelaamisessa se näkyy niin, että Barcelona tulee uuden valmentajansa johdolla pelaamaan omalla alueella lyhyin syötöin. Tässä asiassa Quique Setién on ehdoton. Topparit tuodaan omalle päätyrajalle ja tukiliikkeet tehdään tunnollisesti lähelle palloa. Palloa ei pelätä syöttää vastustajan linjojen väleihin ja arvokkaille alueille. Sellaisille alueille, joilla etenemismahdollisuudet ovat suuret, mutta joilla pallonmenettämisen riski kasvaa.

Pelaajien väliset etäisyydet tulevat Barcelonalla pienenemään, sillä jalkapallo, jota seura tulee nyt pelaamaan, vaatii pieniä etäisyyksiä. Tämä tietää syöttömäärien ja pallonhallinnan määrän kasvua.

Identiteettiä ajatellen hän on sopiva rekrytointi Barcelonalta. Mutta, kysymys kuuluu, riittääkö taso? Pystyykö Quique Setién tekemään kaiken niin laadukkaalla tavalla, että filosofia muuttuu myös voitoiksi ja menestykseksi?

Tähän on vielä mahdotonta vastata, mutta pelitavallisesti Barcelona tulee pelaamaan hullun kevään.

Jussi Leppälahti