Kilpailijan riveihin täksi kaudeksi siirtynyt Valencian pitkäaikainen kapteeni ei haikaile mennyttä: ”Valenciassa oli joka viikko uusia ongelmia”

Yksi viime kesän puhutuimmista siirroista Espanjassa oli Valencian kapteenin, yhdeksän vuotta seurassa pelanneen ja viisi vuotta kapteenina toimineen Dani Parejon ilmaissiirto paikallisvastustaja Villarrealiin. Lokakuussa pelatussa kauden ensimmäisessä Derbi de la Comunitatissa tarina vielä huipentui, kun Parejo ratkaisi Villarrealille voiton ensimmäisessä vanhan seuransa kohtaamisessa. Pelaamissaan 18 derbyssä Parejo ei ikinä tehnyt maalia Valencian paidassa. Tuo maali on edelleen Parejon ainoa Villarrealissa tehty maali.

31-vuotias keskikenttäpelaaja puhui AS:n haastatteluissa siirtonsa taustoista. Valencian tekeminen on viime vuosina ollut niin myrskyisää, että hänelle oli lopulta jopa helpotus, kun seura päätti säästää hänen palkassaan ja antaa kapteenin mennä.

– Villarrealiin minut toi projekti. He soittivat minulle ja selittivät sen perinpohjaisesti. Projekti on kunnianhimoinen ja meillä on huippuvalmentaja (Unai Emery), joka on valmentanut maailman parhaita seuroja, Parejo perusteli siirtoaan.

Valencian Parejo totesi olleen kuin vuoristorataa, ja Villarrealin täysin päinvastaista.

– Totta kai. Täällä on kuin eristyksissä. Menet harjoituksiin ja lähdet taas. Täällä on rauhallisuutta ja vakautta. Sitä hengittää joka päivä arjessa. Seura tarjoaa kaikki puitteet, jotta pelaajat pystyvät antamaan parhaansa.

[readmore from=Parejo-Dani]

– Valenciassa olosuhteet ovat kuin vuoristorataa. Joka viikko tapahtuu jotain, joka vaikuttaa aina joukkueeseen. Siten kaikki on vaikeampaa.

– Valenciassa koin suuria paineita. Jalkapallo on elämäni, ja kaikki joukkueen ympärillä tapahtunut vaikutti minuun. Voin siellä huonosti, mutta nyt nautin. Koen oloni vapautuneeksi. Valencian ilmapiiri ei säteillyt positiivisuutta, sillä aina aamulla herätessä mietti, mitä tänään tapahtuisi. Joka viikko ilmeni ongelmia.

– Tarvitsin sitä helpotusta. Valenciassa minulla oli liikaa vastuuta. Monet pyysivät apuani asioissa, joissa en voinut auttaa. Se oli kuin selkäreppu, jota kannoin, Parejo myönsi.