Näkökulma: Ronald Koeman tekee väkisin Barcelonasta Hollannin maajoukkuetta – onko se paras tie?

Barcelona on kentän ulkopuolella menossa kohti parempaa huomista seuran uuden presidentin valinnan lähestyessä. Kentällä sen sijaan? En olisi niin varma. Ronald Koeman saapui päävalmentajaksi täksi kaudeksi. Jos olen rehellinen, en pitänyt tästä siirrosta. Ehkä moni culé uskoo ja toivoo tai uskoi ja toivoi, että Koeman on laastari. Toistaiseksi näyttää siltä, ettei Koemania voi kutsua edes laastariksi, vaikka hän on ehkä jo nyt tarjonnut enemmän kuin edeltäjänsä Quique Setién. Se Ronald Koeman, jonka itse tunnen, on Everton-Koeman. Näen, että hän voi olla maajoukkuevalmentaja, joskaan en haluaisi häntä omaan maajoukkueeseeni. Todetaan tässä välissä, ettei kukaan valmentaja voi toteuttaa Evertonin mottoa nil satis nisi optimum, ”vain paras kelpaa”, mutta vähiten siihen pystyi Koeman. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Sen jälkeen Koeman on päässyt toteuttamaan kahta unelmaansa: kotimaansa Hollannin A-maajoukkueen valmentamista ja Barcelonan valmentamista. Hollantia seurasin epäsäännöllisesti, mutta se mitä Koemanin Hollantia todistin, on pitkälti sitä mitä Everton halusi ja Barcelona haluaisi. Juuri nyt vain näyttää siltä, ettei Koeman pysty samaan seurajoukkuevalmentamisessa. Koeman vaikuttaa olevan heikoilla pelaajajohtamisessa, osa-alueella joka oli tietojen mukaan hänen vahvuutensa Hollannin peräsimessä. Barcelonassa hän on ajatumassa vastaavaan pisteeseen kuin esimerkiksi Valenciassa aikoinaan. Siellä Koeman heitti pelaajiaan bussin alle ja lopulta sai potkut. Koeman teki vastikään näin Riqui Puigin kohdalla. Koeman vaikuttaa omaavan jopa diktaattorimaisia piirteitä hetkinä, jolloin ei mene kovin hyvin tai jolloin hän ei todennäköisesti saa ajatteluaan läpi. Paljon kertoo alla oleva David Albeldan twiitti vuodelta 2014. Siinä Albelda toivoo Koemanin valmentavan Barcelonaa jonain päivänä, jotta La Ligasta tulisi tasaisempi sarja. Entinen Valencia-pelaaja, nykyään Betis-legenda Joaquín kertoi taannoin Cadena Serille ettei haluaisi Koemania edes pullopojaksi. Artikkeli jatkuu twiitin jälkeen. Ainakin lehtitietojen mukaan Koeman on jo ottanut Camp Noulla yhteen ainakin tähtihyökkääjä Antoine Griezmannin ja Puigin kanssa. Koemanista aistii kireyden ja ahtaanpaikan kammon, ja Juventuksen vaihtopenkki saikin hänen tunteensa kuumenemaan Mestarien liigassa. Mikäli Koeman haluaa jatkaa Camp Noulla tammikuuta pidemmälle, on hänen muutettava omaa lähestymistapaansa, joka ei selvästi ole toiminut tähän asti. Faneja ei myöskään ilahduta Madridin derbyn alla lohkaistu näkemys ottelun lopputulostoiveesta. Artikkeli jatkuu twiitin jälkeen. Barcelonassa Koemanilla ei ole vastaavaa pelaajamateriaalia kuin Hollannin maajoukkueessa. Hänen on vaikea rakentaa tai kopioida Barcelonaan sitä, mitä hänellä oli Oranjen kanssa. Pelkästään jo pelaajien ominaisuudet, lahjakkuus ja ikärakenne poikkeavat varsin oleellisesti toisistaan. Pelkkä Frenkie de Jong ei riitä, kun ympärillä olevat palaset eivät sovi yhteen kuten Koemanin ihannoimassa vertailukohteessa. Koemanin suosimat systeemit 4-2-3-1 ja 4-3-3 toimivat loistavasti Hollannin kanss. Joukkue puolusti kollektiivisesti, prässäsi aktiivisesti ja hyökkäsi tehokkaasti. Koeman suosii tuplapivotia, mutta Barcelonassa tätä on vaikea tehdä, koska de Jong ei saa vierelleen Donny van de Beekiä, vaan heikentyvän Sergio Busquetsin tai Miralem Pjanicin. De Jong on ollut mainio, mutta kaksi muuta vierelle asettuvaa pelaajaa eivät niinkään. Busquets ei esimerkiksi ole pelannut paljoa tuplapivotissa. Parhaalla pelipaikallaan pelaava nuori de Jong jättäisi kenet tahansa varjoonsa, mutta Busquetsille ei edes anneta mahdollisuutta pelata parasta palloaan. Vaikka parhaat heikentyvät, heistä ei pitäisi tulla käyttökelvottomia. Hollannin hyökkäysnopeus ja lahjakkuus ovat todella korkealla, mutta niin ne ovat Barcelonassakin. Ongelma on, ettei Koeman kykene organisoimaan rakenteita siten, että jokainen pystyisi pelaamaan omilla vahvuuksillaan. Koemanilla on vahva tahtotila olla tinkimättä positionaalisesta perfektionismista, mikä näkyy esimerkiksi keskikentän roolituksissa ja hyökkäyksen asettelussa niin hyvässä kuin pahassa. Hyökkäyksen osalta enemmän kuitenkin pahassa. Antoine Griezmann on viime aikoina päässyt jo useammin maalin makuun, mutta isossa kuvassa ranskalainen vaikuttaa yhä hylkiöltä Koemanille. Lionel Messin kohdalla kehonkieli huokuu turhautumista, ja edelleen tilanne on se, ettei Barcelona löydä itseään hyvästä asemasta ilman Messiä. Vaikka Koeman on onnistunut parantamaan de Jongin peliä ja asemaa Barcelonan kokoonpanossa sekä tuomaan sisään nuoria tai uusia pelaajia, on hänen Barcelona-imagonsa enempi sumea kuin kirkas. Hänen pitäisi pystyä ajamaan sopivalla, joukkuetta tukevalla tavalla sisään ajatuksensa pelistä. Nyt tuntuu siltä, että Koeman runnoo läpi asiaa, jota vastapuoli ei osta. Sikäli jos vaikuttaa liike-elämässä voi todeta, että tämänkaltainen lähestymistapa ei toimi ikinä. Näkyvyys eteenpäin ei ole muuttunut vielä kovinkaan merkittävästi sitten Setiénin aikakauden lopun. Seura on saamassa uuden presidentin, minkä jälkeen asia saattaa muuttua. Koeman voi selvitä, jos hän muuttaa tulokulmiaan. 4-2-3-1/4-3-3-hybridi vakiintuu, ja Barcelona voisi sujuvasti vaihtaa esimerkiksi Mauricio Pochettinon palveluksiin kauden päätyttyä. Toinen skenaario on, ettei Koeman vaikuta enää kauan Camp Noulla, ja esimerkiksi Francesc Xavier Garcia Pimienta ottaisi ohjat vähintään väliaikaisella pestillä, kunnes selkeä strategia on valmiiksi hahmoteltuna. Artikkeli jatkuu twiitin jälkeen. Levante-ottelu jatkoi Barcelonan ympärillä vellovaa turhautumista. Toki Levante-vahti Aitor pelasi huiman ottelun ja todisti taas olevansa La Ligan parhaita vahteja. Barcelona voi lohduttautua sillä, että se rakensi ehkä kauden parhaan laukaisukarttansa. Tarvitaanko Barcan kanssa sittenkin vain kärsivällisyyttä? Toisaalta tämä oli ”vain” Levante-ottelu, joka Barcelonan kaltaisen joukkueen pitääkin voittaa ja mieluummin kahdella tai kolmella maalilla kuten maaliodottama kertoo. Optimistit nostavat varmasti tässä yhteydessä esiin myös Juve-ottelun pallonhallinnan karmeasta 0-3-lopputuloksesta huolimatta (tappio, joka muuten päätti Barcelonan historiallisen seitsemän vuoden tappiottoman putken Camp Noulla Mestarien liigassa). Juve-ottelu toisaalta kertoi lisäksi siitä, että esimerkiksi Messi pääsee laukaisu- ja maalipaikoille suhteellisen hyville etäisyyksille. Positiivisessa skenaariossa tässä odotetaan Messin ketsuppipullon aukemista, ja sehän tunnetusti vapauttaisi koko joukkuetta. Aika näyttää. Artikkeli jatkuu twiitin jälkeen. Maanantaina arvottiin Mestarien liigan pudotuspeliparit, ja Barcelona kohtaa uuden vuoden alkajaisiksi Mestarien liigan pudotuspeleissä PSG:n. Katsotaan, onko Koeman yhä Blaugranan teknisellä alueella – ja jos on, tuleeko tästä otteluparista hollantilaisen viimeinen laulu Kataloniassa.

LUE MYÖS: