Näkökulma: Valmentajafarssi isossa osassa Espanjan putoamisessa – joukkueen taktinen köyhyys esiin Venäjää vastaan

Sunnuntaina Espanja putosi MM-kisoista, kun Venäjä oli sitä vahvempi rangaistuspotkukilpailussa.

Vain muutama päivä ennen turnauksen alkua Espanjan jalkapalloliitto – presidenttinsä Luis Rubialesin johdolla – erotti kaksi vuotta joukkueen valmentajana toimineen Julen Lopeteguin, joka oli tehnyt liiton selän takana sopimuksen kisojen jälkeen alkavasta Real Madrid -siirrosta.

Rubialesin päätös on jakanut ihmisten mielipiteet vahvasti. Joidenkin mielestä hän otti asian liian henkilökohtaisesti ja joukkueen menestysmahdollisuudet kärsivät potkujen myötä. Toiset ovat puolestaan ymmärtäneet Rubialesin päätöstä, sillä Lopeteguin olisi pitänyt kunnioittaa työnantajaansa enemmän Real Madrid -neuvotteluiden suhteen.

Toimiko Rubiales oikein vai väärin? Vastauksesta voi edelleen olla montaa mieltä, mutta nyt on jo selvää, että hänen ratkaisunsa näytteli isoa roolia Espanjan putoamisessa.

Pallonhallintaa ilman lopputuotetta

Jatko-ottelu mukaan lukien Espanja syötti Venäjää vastaan 1114 syöttöä 90,3 prosentin tarkkuudella. Se piti pelivälinettä itsellään 78,97 prosenttisesti Venäjän 21,03-lukemaa vastaan.

Tilastoista huolimatta Espanja ei ollut vaarallinen. Pallonhallinta ei johtanut säännöllisesti laadukkaisiin maalintekopaikkoihin. Kertoo jo paljon, että joukkueen ainoa osuma oli erikoistilanteesta syntynyt oma maali.

Tässä vaiheessa on hyvä tehdä pintaraapaisu pallonhallintaan perustuvan pelaamiseen ja sen tavoitteisiin.

Aina välillä Espanjan kaltaisten joukkueiden pelitavan yhteydessä kuulee lausahduksia kuten ”turhanpäiväistä hinkkaamista” tai ”tylsää ja tarkoituksetonta syöttelyä”.

Pallonhallinnalla ei kuitenkaan pyritä vain vakuuttaviin tilastoihin. Pallonhallintaan pelaamisessaan luottavat valmentajat siis kokevat, että kyseinen pelitapa maksimoi joukkueen todennäköisyyden voittaa ottelun. Oikein toteutettuna jokaisella syötöllä on siis jokin tarkoitus.

Venäjää vastaan Espanja ei kuitenkaan onnistunut pallonhallintapelissään, sillä se hävisi kamppailun vakuuttavista tilastoista huolimatta. Suurin syy tähän on siinä, että sen pallonhallinta ei johtanut mihinkään.

Lopeteguin puuttuminen näkyi

Lopeteguilla olisi ollut taktiset valmiudet jalostaa vastaavanlainen hallinta vaarallisiksi maalitekopaikoiksi. Hän olisi osannut ohjeistaa pelaajiaan paremmin jo ennen ottelua ja valmistaa heidät oikeasti hyötymään pelitavastaan.

Nyt joukkue yhä pyrki samaan asiaan kuin Lopeteguin alaisuudessa ja se ei ole yllättävää. Pallonhallintaan perustuva pelaaminen on luonut selkärangan Espanjan pelaamiselle jo useiden arvokisojen ajan.

Lopeteguin korvannut varsin kokematon valmentaja Fernando Hierro ei kuitenkaan onnistunut saamaan hänellä käytössään olleista erinomaisista aineksista maistuvaa ateriaa. Tämäkään ei ole yllättävää, sillä hän ei ole läheskään Lopeteguin veroinen kokki.

Hierron taktinen köyhyys tuli parhaiten ilmi Venäjä-ottelun aikana. Hän ei joko tunnistanut ongelmia tai sitten tiennyt, kuinka ne korjataan. Hyvänä otteluvalmentajana Lopetegui olisi todennäköisesti tehnyt isoja muutoksia jo hyvissä ajoin, kun hän olisi huomannut, että joukkueen pelaaminen ei pallonhallinnasta huolimatta tuota tulosta.

On mielipidekysymys, toimitko Rubiales oikein erottaessaan Lopeteguin. Tästä huolimatta on selvää, että kyseinen päätös vaikutti suuresti Espanjan katastrofaaliseen putoamiseen jo neljännesvälierissä.

Jeremias Fisk
Twitter: @MonsieurFisk