Esa Mäkijärven kulma: ETA, isänmaallinen terroristijärjestö

ETA (Euskadi Ta Askatasuna, Baskimaa ja vapaus) on vuonna 1959 perustettu järjestö, jonka tavoitteena on saada Baskimaan itsehallintoalue itsenäistymään Espanjasta. Se muistuttaa Irlannin tasavaltalaisarmeijaa (IRA), joka taisteli Isoa-Britanniaa vastaan 1900-luvulla. Molempien järjestöjen toiminta on kyseenalaista, eikä ole johtanut toivottuihin tuloksiin. Kummallakin on ansiolistallaan siviiliuhreja.

ETA oli aluksi kulttuurijärjestö, mutta siirtyi Francisco Francon (vallassa 1939–1975) kiristäessä otettaan itsehallintoalueesta käyttämään suorempia vaikuttamisen keinoja. ETA oli voimakkaimmillaan ja vaikutusvaltaisimmillaan 1970- ja 1980-luvuilla. Sen asemiehet ovat tappaneet yli 800 ihmistä ja se luokitellaan terroristijärjestöksi kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden toimesta. Satoja sen jäseniä viettää päiviään telkien takana Espanjassa, Ranskassa ja muualla Euroopassa. Vankien palauttamista Baskimaahan on vaadittu, mutta pyyntöihin ei ole suostuttu.

Kaikki baskit eivät hyväksy ETAn radikaalimpia puolia, mutta se jatkaa kritiikistä huolimatta toimintaansa. Se on saanut sympatiaa Baskimaan tärkeimmiltä seuroilta Athletic Bilbaolta ja Real Sociedadilta. ETA on julistanut tulitaukoja vuosina 1989, 1996, 1998, 2006 ja viimeksi vuonna 2010, mutta vielä ei ole selvää suostuuko se laskemaan aseitaan.

Espanjan hallitus on kutsunut tulitaukoja näytöksiksi, eikä ole suostunut neuvottelemaan järjestön johtajien kanssa. On selvää, että ETA on menneisyyden jäänne. Sen kaltaisilla organisaatioilla ei pitäisi olla roolia nykyisessä Euroopassa. Tämä pätee myös Välimeren maihin, vaikka niissä onkin poliittisesti epävakaata. ETAsta on ollut Baskimaan itsenäistymistoiveille enemmän haittaa kuin hyötyä.

Baskimaa on edellisessä kolumnissa käsiteltyyn Kataloniaan verrattuna poliittisesti hajanaisempi. Siinä missä jälkimmäinen puuhaa kansanäänestystä itsenäistymisestä, ensimmäinen tuntuu jumittuneen kiistoihin. Tämä on vaikuttanut ETAn toimintaan. Osa sen jäsenistä vaatii Espanjan hallitusta vastaan kohdistettujen iskujen jatkamista, osa on niiden lopettamisen kannalta. ETAn maltillinen siipi haluaa mennä mukaan viralliseen politiikkaan ja saada puolueensa Baskimaan parlamenttiin. Kaikki eivät tätä sulata.

ETA liittyy jalkapalloon siten, että Athletic Bilbao ja Real Sociedad ovat toisinaan antaneet sille tukensa. Tuki on ollut luonteeltaan symbolista mutta tärkeää. Seurat järjestivät Francon kuoleman jälkeen poliittisen tempauksen, jota Baskimaan urheiluhullut isänmaanystävät muistelevat kaiholla. Joulukuussa 1976 Athletic Bilbaon ja Real Sociedadin kapteenit kävelivät San Sebastiánissa pelattuun otteluun kantaen Ikurriñaa, Baskimaan lippua. He laskivat sen keskiympyrään, minkä jälkeen kaiuttimista soitettiin ETAn laulu Eusko Gudariak (Baskisotilaat).

Tällainen toiminta ei olisi tullut kuuloonkaan Francon aikana. Franco ja hänen kätyrinsä vainosivat baskeja ja yrittivät tuhota heidän kulttuurinsa. Madridissa majaillut diktaattori kannatti Real Madridia, mistä syystä sen ja baskimaalaisten seurojen pelit olivat ja ovat hyvin kiihkeitä. Kansallismielisten baskien unelmana on Espanjassa ja Ranskassa sijaitsevien baskialueiden yhdistäminen yhdeksi itsenäiseksi maaksi. Baskijoukkueista erityisesti Athletic Bilbao on tämän pyrkimyksen kannalla.

Kuten todettu, Baskimaata ei kuitenkaan voi pitää nationalistisena paikkana, jossa kaikki haluavat epätoivoisesti eroon Espanjasta. Mielipide-eroja on muun muassa ETAn väkivallan hyväksyvien ja sen torjuvien välillä. Jotkut vaativat jopa Athletic Bilbaota luopumaan pelaajarajoituksistaan, jotka sallivat vain baskiverta omaavien jalkapalloilijoiden harrastaa ammattiaan sen riveissä. Real Sociedad luopui omista kiintiöistään 1980-luvulla, mutta Athletic Bilbaossa ne ovat yhä osittain voimassa.

Jääräpäisen taantumuksellinen Franco ja ETAn verenhimoiset asemiehet muodostivat selkeät ääripäät. Ei olekaan kummallista, että jotkut yhdistivät Espanjan nationalismin alistamisen ja alueelliset itsenäistymispyrkimykset vapautumisen kanssa. Franco ei tehnyt Espanjalle hyvää, vaikka vakauttikin maan. ETAn syntyminen ja sen toiminta olivat suoraa seurausta francolaisesta politiikasta.

Athletic Bilbao edustaa monien baskien mielestä baskikulttuurin parhaita puolia: taisteluhenkeä, viriiliyttä ja ylpeyttä omista juurista. Juuri tästä syystä seuran olisi hyvä sanoutua julkisesti irti ETAn toimista. ETA, kuten pohjoisirlantilainen IRA ja kolumbialainen FARC, ovat isänmaallisia terroristijärjestöjä. Niitä ei välttämättä kannata päästää mukaan politiikkaan. Se antaisi signaalin, jonka mukaan terrorismi antaa mahdollisuuden siirtyä kabinetteihin. Espanja on muuttunut huomattavasti 1970-luvulta. Kaikki haavat eivät ole umpeutuneet, mutta eheytyminen on ongelmista huolimatta käynnissä.

Esa Mäkijärvi
Kolumnisti on kirjailija ja La Liga -intoilija. Hän on julkaissut kirjan Valkoinen baletti: kirjoituksia Real Madridista (Arktinen Banaani 2014). Mäkijärven kolumnit mahdollistaa yhteistyökumppanimme Vivus.fi.