Kommentti: Nollatoleranssi päävammoihin on hössötystä

Real Betisin ja Villarrealin välisessä ottelussa nähtiin taas lauantaina tuttu näky. Antonyn käsi osui Villarreal-pelaaja Alfonso Pedrazaa nenään, ja tämä lyyhistyi nurmelle kohtaloaan voivottelemaan.

Pian erotuomari Victor Garcia Verdura vihelsi pelin poikki, koska isku oli tullut kasvoihin eikä Pedraza noussut heti jaloilleen. Kentälle kutsuttiin lääkintäjoukot, jotka saivat miehen takaisin pelikuntoon.

Hidastus paljasti, että Antonyn käsi oli toden totta osunut Pedrazaa kasvoihin, mutta suurempi riski aivotärähdykselle oli ollut Pedrazan heittäytymisessä kuin huitaisussa.

Siinä nyt ei sinänsä ole mitään uutta, että pelaajien huonoimmin noudattama sääntö on älä sukella. Erityisesti niskan ja pään seudulle osuvissa kontakteissa nähdään sellaista jurkkaa, että naurattaisi, jos ei ärsyttäisi.

Peli keskeytyy aina, vaikka rikettä ei olisi tapahtunut. Sillä saa hyvin rikottua ottelun virtausta, jos se on omalle joukkueelle eduksi.

Eikä se pelaajien syy ole. Syöhän hevonenkin rehua, kun sitä tarjotaan.

Tuomarien ja katsojien kannalta sääntö vain on ikävä. Suurimpaan osaan tapauksista käy lääketieteestä tuttu sanonta: jos kuulet hirnuntaa, etsi hevosta, älä seepraa. Jokaisen hipsun viheltäminen pois aivotärähdyksen pelossa ei ole tarkoituksen- eikä pelin hengen mukaista.

Tuomareilla pitäisi olla vapaus tuomita päävammojen teeskentelystä keltaisia kortteja aiempaa matalammalla kynnyksellä.

Juuso Kilpeläinen