Barcelona on tullut takaisin. Sen osoitti selvä voitto Real Madridista muutama viikko sitten. Samaan hengenvetoon on todettava, että Barcelona on tietynlaisessa tasaisuudessa vielä Real Madridia perässä.

Barcelona ehti jo pelata 15 ottelua putkeen ilman tappiota. Aika ajoin rima heilui, mutta se pysyi vielä paikallaan. Xavin opit tuottivat tulosta ja televisionkin välityksellä saattoi havaita selkeitä pelillisiä ja asenteellisia muutoksia, jos verrataan Ronald Koemanin aikakauteen.

Voitaneen sanoa, että Barcelona eli kuherruskuukautta, mikä on melko tyypillistä valmentajan vaihtuessa.

Nyt Barcelona on ottanut pelillisesti kahdesti putkeen turpaan Eintracht Frankfurtilta, pudonnut Eurooppa-liigasta ja menettänyt käytännön lopullisesti mahdollisuutensa La Ligan mestaruuteen. Tämä kaikki puolentoista viikon aikana.

Ei liene väärin sanoa, että kuherruskuukausi on päättynyt.

AS:n mukaan Xavi oli tuoreimman, 0-1-tappioon päättyneen Cádiz-ottelun jälkeen hyvin vihainen. Xavi teki tiettävästi selväksi, että pelkällä lahjakkuudella ei voiteta mitään.

– Haluan nähdä 100-prosenttisen muutoksen kaikessa tekemisessä. Me olemme Barca, emmekä voi jatkaa tällä tavalla enää hetkeäkään, Xavi pauhasi pelaajille lehden mukaan.

Samat ongelmat kuin Koemanin aikakaudella

Xavi on vienyt Barcelonan pelaamista proaktiivisempaan suuntaan jos verrataan Koemanin aikaan. Puolustaminen on ollut aggressiivisempaa ja hyökkääminen dynaamisempaa. Suomeksi: Barcelona on pyrkinyt aktiivisemmin riistoihin ja vastaprässeihin ja toisaalta hyökkäyspelaamisessa on pyritty tekemään enemmän pallottomien pelaajien liikkeitä.

Jonkin aikaa kehityskäyrä sojotti selvästi ylöspäin, mutta viime peleissä tutut ongelmat ovat nousseet pintaan.

Puolustuspelaamisessa on tehty isoja merkkausvirheitä, joista vastustajat ovat rokottaneet. Rohkenen väittää, että juuri tästä syystä syntyneet pisteodottamaa huonommat tulokset veivät aikoinaan Koemanilta työpaikan. Toki osittain syyttävä sormi osoittaa myös materiaaliin. Kun Gerard Piqué ja Ronald Araújo ovat sivussa, puolustuslinjan varmuus laskee dramaattisesti. Eric García ja Clément Lenglet kun ovat molemmat tällä hetkellä hyvin virheherkkiä pelaajia.

Vastaavasti hyökkäyspelaamisessa osa pelaajista on palannut alibipelaamisen maailmaan. Ei tehdä liikkeitä, ei auteta kaveria, ei pelata pienen tilan yhdistelmiä.

Lopputulemana muut ovat viime aikoina katsoneet ja toivoneet, että Ousmane Dembélé taikoisi oikealta laidalta jotain itsekseen. Esimerkiksi Cádizia vastaan Barcelona haastoi 1v1-tilanteissa 22 kertaa. Haastoista 13 kirjattiin Dembélélle. 18 maalintekoyrityksestä Dembélélle merkittiin seitsemän.

En ihmettele, että Xavi pauhasi intensiteetin ja asenteen puutteesta. Barcelona kun on jo näyttänyt, että teknis-taktisesti pelaajat kyllä pystyvät saavuttamaan hyviä tuloksia aivan maailman parhaita joukkueita vastaan. Taito ja lahjakkuus eivät vain yksin riitä, vaan henkisestikin on jatkuvasti tehtävä asioita voittamisen eteen.

La Ligan osalta Real Madridin pitäisi pisteodottaman perusteella johtaa sarjaa vajaan pisteen erolla Barcelonaan. Todellisuudessa joukkueiden välinen ero on 15 pistettä. Lisäksi Real Madrid on Mestarien liigan välierissä, kun Barcelona on jo pudonnut sekä Mestarien liigasta että Eurooppa-liigasta.

Real Madrid kykenee raapimaan pisteitä ja tuloksia tasaisesti, Barcelona ei – ainakaan vielä. Välillä tulee viime hetken nousuja, toisinaan taas pistemenetyksiä ennakolta heikompia vastaan.

Toteutunut pistekeskiarvo on saatava korkeammaksi, jos Barcelona mielii jatkossa taistella pokaaleista. Siinä riittää työmaata Xaville.