Estadio Santiago Bernabéulla tehtiin tiistaina historiaa, kun Mestarien liigaan ensimmäistä kertaa osallistuva Sheriff Tiraspol kukisti kilpailun 13-kertaisen voittajan Real Madridin maalein 2-1.

Moldovalaisten voittomaalista vastasi keskikenttäpelaaja Sébastien Thill, joka täräytti 90. minuutilla upean puolivolleyn yläkulmaan.

Mistään onnenkantamoisesta Sheriffin voitossa ei ollut kyse, vaikka Madrid vyörytti hyökkäyksiä moninkertaisesti useammin kuin piskuinen vastustajansa. Sheriffin sankariksi noussut Thill kertasi Goalin haastattelussa, mitä asioita moldovalaisjoukkue oli käynyt läpi ennen Los Blancosin kohtaamista.

– Lähestymme otteluja samalla tavalla, pelasimme sitten kansallisessa liigassamme tai Mestarien liigassa.

– Ensimmäisen lohko-ottelun (2-0-voitto Šah’tar Donetskista) jälkeen muutimme pelaamistamme, koska tiesimme, että emme tulisi pitämään palloa [Real Madridia vastaan].

– Me tiedämme olevamme vahvoja, kun luomme puolustavan blokin, joten ennen ottelua tarkkailimme Real Madridia ja katsoimme, miten he sijoittuvat hyökkäyksissä ja puolustaessaan. Me tiesimme, että meille jää tilaa selustaan, ja siten minä pääsin pallolle säännollisin väliajoin pelin alussa.

– Minun roolini oli käynnistää hyökkäyksiä suunnanvaihdoissa ja yrittää saada meidät maalille. Kävimme sen videolta läpi. Meidän tavoitteemme oli puolustaa hyvin ja muodostaa blokki.

– Sen lisäksi valmentaja sanoi meille, että emme saisi pelätä ja että meidän pitää pelata alhaalta maata pitkin ennemmin kuin antaa pitkiä avauksia. Ensimmäisellä puoliajalla pystyimme siihen, mutta sen jälkeen se meni hankalaksi, koska he prässäsivät kovaa.

– Real Madridin kaltaista joukkuetta ja heidän maailmanluokan pelaajiaan vastaan on vaikea puolustaa. Yhdessä vaiheessa heillä oli maalipaikkoja joka minuutti.

Omaa maaliaan Thill muistelee vielä pitkään lämmöllä.

– Huomasin, että rangaistusalueen ulkopuolella on tilaa, joten menin siihen ja pallo tuli täydellisesti vasemmalle jalalleni.

– Sellaisissa tilanteissa voi tapahtua kaksi asiaa: joko potkaisee pallon stadionilta ulos tai sitten se menee ylänurkkaan – onneksi meni ylänurkkaan!

– Se oli suoraan sanottuna hullua! Olin iloinen ja juoksin ympäriinsä. Minulla oli kylmät väreet! Maalin jälkeen sanoin itselleni, että ottelua on vielä jäljellä ja se tulee tuntumaan todella pitkältä etenkin, koska minulla oli kramppi.