Näkökulma: Olemme poispilattuja – mitä yhteistä on Lionel Messillä ja Muhammad Alilla?

Olemme olleet kovin pitkään poispilattuja. Unohtumattomia esityksiä, unohtumattomien esitysten jälkeen. Lionel Messi pelkästään on ollut mukana niin monessa massiivisessa hetkessä, että niitä kaikkia on mahdotonta enää muistaa. Saati sitten luetella. Hän tekee niin paljon tajunnan räjäyttäviä asioita. Messi on yksinkertaisesti magiaa. Lajissa kuin lajissa tapahtuu isoja hetkiä. Aika tuntuu käyttäytyvän eri tavalla. Matrix. Ilmiö on tuttu varsinkin kamppailulajeissa. Hetkeksi ottelija on aivan eri tilassa. Häneen ei osu mikään. Hän väistää, leikkii. Rankaisee virheistä. Imee motivaation, ja samalla uskon pois. Pala kerallaan. Kaikki tämä pätee luonnollisesti myös Lionel Messiin. Hän saa kaiken näyttämään uskomattoman yksinkertaiselta. Vastustajat tuntevat hänet sekä hänen tarinansa. Se luo monelle pelon tunteen jo ennen itse tapahtumia. Kaikki tämä pätee joukkuelajeihin myös. Joukkue voi tapahtumasarjan seurauksena siirtyä flow-tilaan. Peli on sen jälkeen leikkiä.

Prosessointi

Monet muistavat nyrkkeilijä, Muhammad Alin. Hän oli erityinen. Häneen oli lähes mahdotonta osua. Ali leikki vastustajien kanssa. Kuvitelkaa, että raskaansarjan ottelija koittaa lyödä sinulta pään irti olkapäiltä. Yhdellä lyönnillä on todennäköisesti kohtalokkaat seuraukset ottelun tuloksen kannalta. Siinä, kesken kaiken lämmön keittiössä, Muhammad Ali tanssi, ja väisti. Hän näki kaiken ennen sen tapahtumista. Hän oli flow-tilassa. Kukaan ei voinut uskoa näkemäänsä. Flow-tilaa voisi osittain kenties kutsua sata prosenttiseksi luotoksi omaan kehoon, ja sitä kautta omaan mieleen. Vaistot ja intuitio prosessoivat kaiken sinua nopeammin. On pakko luopua ohjaksista. Siirtyä transsiin. Palata primitiiviseen tilaan höystettynä modernilla osaamisella.

Hidastettuna

Lionel Messi skannaa uskomattoman määrän tietoa hetkessä. Pieniä asioita jaloista, lantiosta, äänistä. Hänelle jalkapallo tulee selkärangasta, mutta kuinka nopeasti hän kykenee reagoimaan on mielestäni uskomatonta. Kaikki on tapahtunut useasti ennenkin. Mielestäni Robert Morenon kuvaus Messistä on lähes täydellinen. On uskomaton suoritus pystyä prosessoimaan peliä Messin tavoin kaiken kaaoksen keskellä. Hän on parhaimmillaan kaikkia nopeampi fyysisesti sekä ajatukseltaan. Ajatus on etu, sillä ajatus tapahtuu ennen liikettä. Parhailla ajatus tapahtuu kuitenkin ajattelematta. Luovu kontrollista ja saat maistaa todellista kontrollia. Paradoksi.

Miten kuvailisit ilmiötä?

Parhaiten ilmiötä kuvaa kenties: “täydellinen imeytyminen siihen, mitä tapahtuu, ja siitä johtuva muutos ajantajussa”. Aika siis käyttäytyy eri tavalla. Tämä on varmasti kaikille tuttua. Läheltä piti tilanteet ovat yksi hyvä esimerkki. Aika käyttäytyy todella eri tavalla, varsinkin kun adrenaliinia on mukana pelissä. Itsellä ei ole kompetenssia puhua aiheesta. Mutta. Väitän, että todella harva ihminen on kokenut flow-tilan. En siksi, etteikö sitä olisi tapahtunut. On kuitenkin täysin eri tarina päästä flow-tilaan isojen valojen alla. Paineet sekä kaikkien katseet. Kylmä fakta on, että suurin osa ihmisistä murtuu. Tämän takia maailman suosituin joukkueurheilulaji ja kamppailulajit kiehtovat itseäni suuresti. Se on melkein tanssia. Rytmiä ja rentoutta. Isoja panoksia paineiden alla. Pieniä inspiraation hetkiä meidän rajattomasta potentiaalista tapahtuu kuitenkin satunnaisesti arjessa. Ne ovat tosin usein liian harvinaisia ja merkityksettömiä. Jokunen lasku saattaa toki säästyä.

Ole

Itselle flow-tila, kuten aikaisemmin mainittu tarkoittaa luopumista. Että ei ajattele enää. Tekee. Täydellistä uskoa omaan lihaksistoon. Keho tekee nopeammin ja tarkemmin laskelmia kuin mihin itse kykenee. On pakko pyrkiä vain olemaan. Klisee tämäkin, mutta sitä on huomattavasti vaikeampi toteuttaa kuin miltä se kuulostaa. Jopa niin arkisessa asiassa kuin isolla kadulla kävelemisessä. Tosin, jos siihen kykenee, silloin aika ja maailma käyttäytyvät itselle todella suotuisasti. Tietäjät tietävät rauhallisuudesta. Messi kykenee erittäin usein tähän paineiden alla. Ehkä eniten tasaisella ja säännöllisellä vauhdilla jalkapallon historiassa. Tämän takia en viitsi peilata Messiä liikaa muihin jalkapalloilijoihin. Se tuntuu hieman tarpeettomalta, koska ajatus itsessään kulkee yli lajirajojen ja elämän. Pakko kuitenkin mainita erikseen Messin erityisyydestä. Hän on asettanut itselleen standardit todella korkealle. Hän kilpailee vain ja ainoastaan itseään vastaan. Lihaksisto ja keho sanovat kuitenkin ikävä kyllä sopimuksen irti jossain vaiheessa. Hetket alkavat vähenemään. Pakko pyrkiä olemaan sillä välin kiitollinen jokaisesta.

Tasapaino

Kehon ja mielen on oltava tasapainossa. Harmoniassa. Suosittuja keinoja ovat meditaatio, lukeminen, venyttely ja pitkät kävelyt. Jokaisella on varmasti omat apuvälineet. Ennen kuin voi oppia, pitää selvittää yksi vaikeimmista kysymyksistä elämässä. Kuka itse olen? Tämän jälkeen oppitunteja tulee vastaan jatkuvalla syötöllä. Mieli on jatkuvasti viritetty oppimaan. Entä, jos elämä näyttäytyisi enimmäkseen positiivisessa valossa? Asiat tapahtuisivat kuten ne näkee päässään. Siinä pelissä on tasoja, mutta mielestäni tämä on mielenkiintoinen ilmiö. Hyvä avata keskustelua laajemmin ihmisen mielestä ja varsinkin asioista, mitä emme pysty määrittämään. Näyttäkää minulle tähti, joka ei visualisoi. Muuten tapahtuneita ei tapahtuisi. Se pitää ensiksi nähdä. Tämä ei tapahdu kuitenkaan pelkästään näkemällä.

Mitä he näkevät?

Merkittävä osa suurista urheilijoista tai taiteilijoista ovat ehkä hieman pakkomielteisiä. He ovat opiskelleet yhtä asiaa, ja kaikkea siihen liittyvää fanaattisesti läpi koko elämänsä. En tarkoita etteikö heillä olisi muuta osaamista. Ei. Tarkoitan, että se on heidän tulensa. Intohimonsa. On mielestäni järkevää pyrkiä aina seuraamaan omia mielenkiinnon kohteita. Tällä tavalla tulos on paras mahdollinen. Välillä se tarkoittaa askelta taaksepäin, mutta näin on tehtävä ottaakseen loikan lopulta eteenpäin. Pätee myös kirjoittamiseen. Tietyn pisteen jälkeen, asiat toimivat kuitenkin yllättävän usein samalla tavalla elämässä. Lainalaisuuksia ja tarttumapintaa on olemassa. Se mitä me emme koskaan näe flow-tilasta on tunteja tuntien perään. Jatkuvaa harjoittelua, tekniikan hiomista. Työkalu-varaston laajentamista. Mitään ei saa ilmaiseksi. Näemme ainoastaan kohokohdat. Vanha sanonta kertoo: kun valmistautuminen ja mahdollisuus kohtaavat, näemme usein jotain maagista. Ne pienet maagiset hetket ovat kauniita, mutta joillekin kenties melankolisia. Muistutuksia siitä, että olemme kuolevaisia. Toisille se on inspiraatiota. Näyte mahdollisuuksista. Mutta eikö se ole juuri mitä haemme? Ihminen haluaa uskoa johonkin itseään suurempaan. Mikä olisi sen suurempaa kuin loistaa mikroskoopin alla.

LUE MYÖS: