Traagisesti kolarissa menehtynyt José Antonio Reyes kiirehti perheensä luo

Entisen maajoukkuepelaajan José Antonio Reyesin kuolinuutinen 1. kesäkuuta pysäytti koko Espanjan ja jalkapalloilevan maailman. Muun muassa Arsenalissa, Sevillassa, Real Madridissa ja Atlético Madridissa pelannutta Reyesiä muisteltiin myös maanantaina, kun Espanja kohtasi Santiago Bernabéulla EM-karsintaottelussa Ruotsin. Reyes oli kuollessaan 35-vuotias, ja häntä jäivät kaipaamaan vaimo ja kolme lasta. Espanjalaislehdistö kertoi maanantaina onnettomuudesta lisätietoja. Onnettomuuden syyksi selvisi Reyesin raju ylinopeus, sillä kolarihetkellä auton nopeus oli peräti 237 km/h. Kolarissa menehtyi jalkapalloilijan lisäksi tämän serkku. Toinen, vakavia palovammoja saanut serkku kommentoi tapahtunutta lehdistölle näin: – En tiedä, mitä José teki. En muista. Auto vain lensi ilman halki. Reyes oli onnettomuuden sattuessa matkalla joukkueensa Extremaduran harjoituskeskuksesta kohti Sevillan kupeessa sijaitsevaa kotipaikkakuntaansa Utreroa. Hän sai vapaan viikonlopun, koska häntä ei nimetty joukkueen kokoonpanoon sarjapeliin. Reyesin keskinopeus oli matkan aikana huima 152,8 km/h. Onnettomuuden sattuessa matkaa oli taitettu 191,2 kilometriä, joihin aikaa oli kulunut tunti ja 15 minuuttia. Nopeusrajoitusten mukaisesti ajamalla samaan matkaan olisi mennyt tunti, 56 minuuttia ja 44 sekuntia. Ylinopeutta ajamalla oli siis säästetty 41 minuuttia, mutta valitettavasti se maksoi kahden miehen hengen. Reyes hiljensi vauhtiaan vain peltipoliisien kohdalla, sillä hänellä oli historian painolastina useita ylinopeussakkoja. Kahden tutkan välissä oli kuitenkin 138,1 kilometrin matka, ja tuon välin Reyes paineli El Mundon mukaan keskimäärin 220 km:n/h nopeudella. Erityisen traagisen kaahailusta tekee se, että syy kiireeseen oli siinä, että Reyes halusi päästä nopeammin kotiinsa yllättämään vaimonsa ja kaksi tytärtään. Jo viime viikolla Reyesin leski Noelia López oli julkaissut Instagramissa haikean jäähyväisviestin puolisolleen. – Elämäni rakkaus, en kestä tätä tuskaa, jätät meidät niin yksin. Viet minulta halun elää, Noelia López kirjoitti. – Tänään minun täytyy hyvästellä sinut, mutta minulla ei ole voimia. Sanon sinulle nähdään pian, koska sinä ja minä tulemme olemaan ikuisesti yhdessä. Odota minua rakkaani, sillä me tulemme olemaan perhe siellä, missä sinä olet. – Tulit sinä päivänä pitkältä matkalta tullaksesi heidän luo, jotka antoivat sinulle elämän. Se elämä hävisi meiltä eilen. Auta minua, koska en voi kuvitella elämää ilman sinua. – Auta minua kasvattamaan tyttäremme. Anna minulle voimia, sillä minulla ei niitä ole. Tulet aina pysymään ajatuksissamme ja elämään aina sydämissämme. Annoit meille parhaan mahdollisen elämän ja jätät meille parhaat muistot. Katsot minua aina Noelian silmissä ja hymyilet kanssani Trianan hymyssä. Rakastan sinua ja tulen myös ikuisesti rakastamaan.