Valencia on maailmanlaajuisella tasolla niin sanottu suurseura. Historiassaan mittavaa menestystä niittänyt seura on myös kannatuspohjaltaan Espanjan neljänneksi suurin ja Valencialla on myös valtavasti kannatusta ulkomailla.

Urheilullinen menestys on ollut kadoksissa jo muutaman vuoden, mutta seura on kuitenkin saanut houkuteltua mielenkiintoisia ja tasokkaita nimiä joukkueeseensa pitkälti historiansa takia. Asiat ovat silti muuttumassa, sillä tällä menolla Valencia saattaa pelata ensi kaudella Segundassa. Se olisi seuralle järkyttävä takaisku – ehkä sellainen, josta toipuminen veisi vuosikausia.

Miten ihmeessä tällaiseen tilanteeseen on päädytty? Seura on parhaillaan sarjataulukossa seitsemännellätoista sijalla tasapisteissä putoamisviivan alapuolella olevan Sportingin kanssa. Eilen Valencia käytännössä tipahti Copasta, kun Celta nöyryytti Voro Gonzálezin suojatteja Mestallalla lukemin 4-1. Tällä hetkellä mikään ei viittaa siihen, että tilanne tulisi parantumaan lähiaikoina.

Syitä on monia, mutta suurin ja konkreettinen sellainen löytyy todennäköisesti seuran omistaja- ja johtoportaasta. Valencian omistaja Peter Lim ja seurapresidentti Lay Hoon Chan ovat yksinkertaisesti täysin vääränlaisia henkilöitä johtamaan minkäänlaista jalkapalloseuraa. Miljardööri-Lim lupasi seuralle satoja miljoonia, mutta lopulta Valencia ei ole saanut siitä edes murto-osaa. Samaan aikaan median pyöriteltävissä oleva Hoon Chan näyttää lehdistötilaisuuksista juuri siltä, ettei hänellä ole mitään tietoa, mitä pitäisi oikeasti tehdä tai sanoa.

Valencian kannattajat vaativat seuran omistajan Peter Limin eroavan roolistaan ja myymään seuran, mutta singaporelaismies ei suostu siihen. Kuva: Getty Images
Valencian kannattajat vaativat seuran omistajan Peter Limin eroavan roolistaan ja myymään seuran, mutta singaporelaismies ei suostu siihen. Kuva: Getty Images

Valenciassa ei ole tällä hetkellä minkäänlaista voittamisen kulttuuria. Seura on ollut reippaasti yli vuoden sekaisin ja nykyinen joukkueen kokoonpano on tottunut epäonnistumaan seuran paidassa. Viimeisen 13 kuukauden aikana Valencialla on ollut viisi eri valmentajaa, joista kukaan ei ole saanut tekemiseen minkäänlaista ryhtiä. Monet voivat ajatella, että kyseessä on valmentajien heikko taso, mutta kukaan ei saa Valenciaan tekemisen meininkiä niin pitkään, kun seuraa johtaa kaksi osaamatonta henkilöä. Toistan, ei kukaan.

Olen tällä kaudella nähnyt aika pitkälti jokaisen Valencian ottelun ja muistan yhden hyvän ottelun. Niin, kamppailuita on tähän mennessä pelattu noin kaksikymmentä, joten kritiikki on aiheellista. Kritiikin pitää kuitenkin mennä sinne, jonne se kuuluu.

Elokuussa Hoon Chan lupasi, että hän aikoo palauttaa henkilökohtaisesti Valencian jälleen huipulle ja samalla totesi, ettei esimerkiksi todellakaan tule myymään Paco Alcáceria Barcelonaan. Viikko eteenpäin ja Alcácer harjoitteli Kataloniassa Barcelonan paidassa, kun samaan aikaan seura oli saanut vaihtokaupassa itselleen 20-vuotiaan Munir El Haddadin. Ei mitään pois Munirilta, mutta jos Valencia myy kauden alussa suurimman keulakuvansa ja kapteeninsa Barcelonaan, niin samalla voisi todeta, että seura myi identiteettinsä ja halunsa menestyä.

Ymmärrän sen, jos Alcácer haluaa siirtyä Barcelonaan menestyksen ja kunnianhimon takia, mutta miten ihmeessä Valencia suostuu pelaajan myyntiin tuolla aikataululla? Seura sai Alcácerista 30 miljoonaa euroa, mutta onko sillä mitään väliä, kun sitä rahaa ei ehdi käyttää korvaavaan kärkeen, kun siirtoikkunaa oli muutama päivä jäljellä? Seuran johtoportaan logiikka ei ole Valencian tasoisen seuran tasolla ja se näkyy karulla tavalla jokapäiväisessä toiminnassa.

Valenciassa ei ole ollut minkäänlaista auktoriteettiä pitkään aikaan. Tällä kaudella Valencia on voittanut sarjassa kolme ottelua. Jos tilanne ei muutu ja pysyy täysin samanlaisena kauden loppuun saakka, niin on todennäköistä, että valencia pelaa ensi kaudella divarissa. Segunda on ollut jo vuosikausia sen verran tasainen sarja, että sieltä välitön nouseminen takaisin on äärimmäisen haastavaa. Juuri sen takia monet Segundaan tippuneet seurat ovat jämähtäneet sinne tai jopa tippuneet vielä sarjatasoa alemmas.

Sen takia Valencian kannattaisi miettiä hyvin tarkkaan tammikuun siirtoikkunan liikkeitä. Aikaa on vajaa kuukausi ja on päivänselvää, että seura tarvitsee valtavasti vahvistuksia. Rahaa ei ole juuri ollenkaan ja seuran päävalmentajan paikalta eronnut Césare Prandelli totesikin, että Valencian on pakko myydä pelaajia, jotta uusia voidaan hankkia. Se antaa huonot lähtökohdat putoamistaisteluun, mutta Limin ja Hoo Chanin pitäisi analysoida seuran tulevaisuutta.

VALENCIA, SPAIN - FEBRUARY 10:  Fran Villalba of Valencia is pictured during the Copa del Rey Semi Final, second leg match between Valencia CF and FC Barcelona at Estadio Mestalla on February 10, 2016 in Valencia, Spain.  (Photo by Manuel Queimadelos Alonso/Getty Images)
Viime vuosi oli todennäköisesti Valencian seurahistorian synkin.

Myös kannattajat ovat – odotetusti – kääntyneet seurajohtoa vastaan ja vaativatkin oikeastaan jatkuvasti heidän eroa ja seuran uudelleenmyymistä. Todennäköistä on se, ettei Valencia voisi saada huonompia omistajia, mutta fakta on myös se, että seuran johtohenkilöiden pitäisi valita huomattavasti paremmin uusi omistaja.

Nyt puhutaan kuitenkin jo sen verran vakavista asioista, että Valencia tarvitsee välittömän pikaremontin. Sellaisen, jonka avulla seura selviäisi putoamistaistelusta ehjin nahoin. Kesällä sitten koko omistajaporras uusiksi, järkevyyttä pelaajahankintoihin ja ennen kaikkea itseluottamusta.

Tällä hetkellä Valencia lähtee otteluihin jo valmiiksi hävinneenä. Onko siten Valencian tilanne minkäänlainen yllätys? Ei, mutta se olisi, jos ensi kaudella kaupungin ykkösjoukkue pelaisi Segundassa ja niin sanottu kakkosjoukkue pääsarjaa. Levante pelaa nimittäin ilmiömäistä jalkapalloa – siitä, jos jostain Valencian pitäisi ottaa mallia.