Real Madrid nimitti tällä viikolla Zinédine Zidanen uudeksi päävalmentajakseen – jälleen.

Ranskalaisluotsi jätti kyseisen tehtävän alle 300 päivää aikaisemmin legendana ja joukkueen tämän kauden valmentajasirkus hakee vertaistaan.

Squawka Live

@Squawka_Live
31 May: Zinedine Zidane steps down as manager.

1 July: Julen Lopetegui appointed manager.

29 October: Julen Lopetegui sacked.

13 November: Santiago Solari appointed manager.

11 March: Santiago Solari sacked.

11 March: Zinedine Zidane appointed manager.

Real Madrid. 🤷‍♂️

Zidanen saapumisen välittömät vaikutukset ovat varmasti positiiviset. Hän on juuri oikea henkilö saamaan pukuhuoneen jälleen yhtenäiseksi, parantamaan pelaajien itseluottamusta ja rauhoittamaan käynnissä olevaa hätätilaa.

Jokainen kuitenkin tietää, että häntä ei hankittu tätä kautta varten, sillä joukkueella ei enää ole juurikaan pelattavaa.

Kun tilannetta aletaan miettiä isomman kuvan kautta, onkin tehtävä äärimmäisen haastava ja Zidanen sopivuus siihen ei enää olekaan täysin selvää.

Kaksi valtavaa haastetta

Mitä Zidanen tulee Real Madridissa tehdä? Jos unohdetaan tämä kausi ja katsotaan ranskalaisen ensi sesongin tehtävälistaa, on ylimpänä kaksi kohtaa: tulosten parantaminen välittömästi ja joukkueen rungon uudistaminen.

Tulosten parantamista ei tarvitse edes perustella ja ajatus uudistamisesta on ollut taustalla jo pidemmän aikaa.

33-vuotias Luka Modric ei ole yltänyt viime vuosiensa tasolle, 30-vuotias Marcelo on menettänyt avauskokoonpanopaikkansa, 29-vuotias Toni Kroos ei ole ollut tällä kaudella parhaimmillaan, 31-vuotias Karim Benzema on ainoa 9-paikan vaihtoehto isoihin otteluihin ja 29-vuotias Gareth Bale on kuin varjo siitä pelaajasta, josta Los Blancos pulitti 100 miljoonaa euroa. Joku voisi laskea listaan myös 32-vuotiaan Sergio Ramosin, jonka henkilökohtaisesti uskon olevan johtavan topparin roolissa vielä muutaman vuoden.

Uudistusprosessi on toki jo laitettu aluilleen. Cristiano Ronaldo myytiin Juventukseen, ja Viníciuksen ja Sergio Reguilonin kaltaisille nuorukaisille on annettu rohkeasti vastuuta. Vakioavauskokoonpano on kuitenkin ollut tärkeissä tilanteissa hyvin pitkälle sama kuin Zidanen aloittaessa ensimmäisen kerran.

Nämä kaksi tehtävää ovat haastavia erillisinä tehtävinä, mutta tilanteesta tulee lähes mission impossible -tason haaste, kun nämä molemmat tulisi toteuttaa yhtä aikaa.

Pelaajamateriaalin uudistamisen yhteyteen varataan usein aikaa, jolloin tulospaineet eivät ole niin kovat kuin normaalisti. Real Madridin tämä kausi on ollut jo niin katastrofaalinen, että toista tuloksellisesti vastaavaa kautta ei enää varmasti sallita edes uudelleenrakennuksen siivellä.

Oikeat ainekset ja oikea resepti, molempia tarvitaan

Real Madrid on tällä hetkellä vain kasa pelaajia. Se ei ole joukkue. Tämä on näkynyt sekä pelillisenä sekavuutena että joukkuehengen puutteena.

Kun Zidane viimeksi aloitti Real Madridin peräsimessä, oli hänellä käytössään maailman parhaimmat raaka-aineet, jotka olivat juuri sopivan kypsiä ja maut sopivat keskenään yhteen.

Tällä hetkellä osa raaka-aineista on jo parasta ennen -päiväyksen väärällä puolella ja osa on vielä raakoja. Muutamia tärkeitä ainesosia ei ole enää edes saatavilla ellei joku löydä jostain esimerkiksi uutta Cristiano Ronaldoa. Lähtötilanne on siis kokille huomattavasti haastavampi kuin viimeksi.

Kuinka tilanne korjataan? On selvää, että osa ongelmista vaatii markkinoilla käyntiä, sillä tämän hetken aineksista ei ole mahdollista tehdä sen luokan kakkua, mitä Real Madridin seurajohto ja kannattajat vaativat.

On vielä asia erikseen osata leipoa ainekset oikein. Ongelmaa ei siis voida korjata pelkästään ostamalla hienoimmat ja kalleimmat ainekset, vaan reseptin ja kokkaustaitojenkin pitää olla kunnossa. Tästä nähtiin varoittava esimerkki Galácticos-aikakaudella.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka rohkeasti Zidane lähtee vanhaa reseptiään uusimaan vai yrittääkö hän yhä pääosin vanhalla kaavalla vaikka ainekset ovat vaihtuneet.

Kopio edellisestä vai uusi luomus

Zidanen ensimmäisen ajanjakson tunnusmerkkeinä ei ollut tyylipisteiden kerääminen tai taktiset hienoudet.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö näyttäviäkin suorituksia olisi ollut tai että ”ZZ” olisi kärjistetyn maineensa mukaisesti taktisesti köyhä. Pointtina on se, että joukkueen tunnusmerkkinä oli voittaminen keinolla millä hyvänsä.

Noilla voitoilla oli toki taktiset raamit, mutta ne eivät olleet yhtä isossa osassa kuin esimerkiksi Pep Guardiolan Barcelonan menestyksessä.

Zidanen joukkue teki ison osan tehoistaan keskityksistä, erikoistilanteista ja vastahyökkäyksistä. Puolustaessa pallonriistoon ei ollut kiirettä, vaan joukkueen ensisijainen ajatus oli pitää vastustaja pois vaarallisimmilta maalintekosektoreilta.

Kun näitä asioita lähdetään pilkkomaan pienemmiksi osiksi, ovat lähtökohdat jo niin erilaiset, että täysin sama tapa ei voi toimia. Esimerkiksi Cristianon puuttuminen näkyy sekä pääpelivoiman puutteena että Benzeman liikkumisessa ja pelitavassa.

On mielenkiintoista nähdä, tuleeko Zidane käyttämään jälleen samaa kaavaansa, vai pystyykö hän näpäyttämään epäilijöitään luomalla uuden taktiikan, joka sopii paremmin nykyryhmälle ja sen tuleville pelaajille.

Enemmän hävittävää kuin voitettavaa

Kun Zidane edellisen kerran astui Real Madridin peräsimeen, oli hän valmentajana vielä kokematon ja hänellä ei ollut muuta kuin voitettavaa.

Tällä kertaa hän astelee seuraan kolminkertaisena Mestarien liigan voittajana. Legendana, joka ei koskaan hävinnyt ensimmäistäkään pudotuspeliparia Euroopassa. Nyt hänellä on maineensa ja uransa kannalta selvästi enemmän hävittävää.

Haaste oli edelliskerralla suuri, mutta nyt edessä on vielä selvästi eri luokan tehtävä. Enemmän odotuksia, enemmän korjattavaa ja vähemmän aikaa.