Atlético Madrid on Eurooppa-liigan mestari vuosimallia 2018. Asia varmistui, kun Atleti kaatoi eilisillan loppuottelussa Marseillen maalein 3-0 (lue raportti tästä).

Niinhän sen pitikin mennä. Atléticon piti voittaa. Se oli vedonlyöntiyhtiöidenkin papereissa selvä ennakkosuosikki. Samalla havahduin ajattelemaan: milloin tässä näin on päässyt käymään. Milloin Atléticosta on tullut joukkue, joka voi voittaa minkä joukkueen tahansa? Milloin Atléticosta on tullut joukkue, joka Eurooppa-liigan tasolla on jo suhteellisen suvereeni?

Nuoremmille futiksen seuraajille Atléticon statuksessa ei ole mitään ihmeellistä. On jo totuttu siihen, että Atleti uhkaa La Ligassa Barcelonan ja Real Madridin ylivaltaa. On totuttu siihen, että euroturnauksissa Atlético on yksi suurista. Näin ei ole aina ollut.

Vielä vuosituhannen vaihteessa Atlético pelasi kaksi kautta Segundassa. Vielä kaudella 2009-10 – jolloin joukkue voitti ensimmäistä kertaa Eurooppa-liigan – Atleti sijoittui La Ligassa yhdeksänneksi. Vasta kaudesta 2012-13 lähtien Atlético on sijoittunut La Ligassa joka kerta kolmen parhaan joukkoon, kruununa tietysti La Liga -mestaruus keväällä 2014. Samalla menestystä on tullut muillakin rintamilla. Kaksi kertaa Mestarien liigan finaalissa ja kaksi Eurooppa-liigan voittoa.

Vaikka osin vuosituhannen romahdus ja sittemmin nähty nousu ovat johtuneet talouspuolen asioista, ei ole sattumaa, että Atléticon modernin menestyksen aikakaudella joukkuetta on luotsannut Diego Simeone. Cholo ei ollut puikoissa vielä keväällä 2010, jolloin Atleti voitti Eurooppa-liigan. Mutta silloin ei joukkuekaan ollut vielä sillä tasolla, jolla se on nyt.

Eilisillan mestaruus oli Simeonelle jo kuudes pokaali Atléticossa. Hän nousi jakamaan seurahistorian ykkössijaa legendaarisen Luis Aragonésin kanssa.

Pedro Martin

@pedritonumeros
Seis títulos de Luis como entrenador del Atlético:
1 Liga
3 Copa
1 Supercopa de España
1 Intercontinental

Seis títulos de Simeone como entrenador del Atlético:
1 Liga
1 Copa
1 Supercopa de España
2 UEFA
1 Supercopa de Europa
40
1
12:07 AM · May 17, 2018

Kuusi pokaalia on valtava määrä joukkueelta, joka vielä vajaa kymmenen vuotta sitten kuului La Ligan sisälläkin keskikastiin. Se on valtava määrä joukkueelta, joka painii taloudellisesti edelleen eri kastissa Euroopan suurimpiin seuroihin verrattuna – joskin Atletin taloudelliset muskelit ovat kasvaneet vuosi vuodelta.

Joku voisi kuitata Simeonen meriitit sanomalla, että kultaisia sukupolvia syntyy sinne tänne, ja nykyinen menestys tästä kyllä hiipuu. Väärin. Atléticossa ei ole ollut kyse yksittäisestä kultaisesta sukupolvesta. Eikä ole ollut yksittäistä lionelmessiä tai cristianoronaldoa, jonka varaan joukkueen olisi voinut rakentaa.

Vuoden 2012 Eurooppa-liigan voittaneesta ryhmästä on jäljellä tasan viisi pelaajaa: Diego Godín, Juanfran, Filipe Luís, Koke ja Gabi (lue tästä, miten joukkue on kuudessa vuodessa muuttunut). Ei kukaan heistä ole mikään supertähti. On ollut vain luotettavia ja Atléticoon sopivia – ja äärimmäisen lojaaleja – sotureita.

Ydinryhmästä on jouduttu myymään käytännössä jokainen tähtistatukseen noussut pelaaja muualle. Osa heistä – Diego Costa ja Filipe Luís – on jopa tullut takaisin. Vaikka ovi on käynyt, kokonaistaso on koko ajan noussut. Se on sen luokan temppu, johon hyvin harva pystyy. Tarkalleen ottaen Simeone on nostanut Atléticon kokonaan uudelle tasolle. Kun uusi kausi alkaa, Atleti on tätä nykyä jo ennakkosuosikki siinä missä se ennen oli haastaja.

[readmore from=Atletico-Madrid]

Ja mikä tärkeintä, Atléticon nousu on rakennettu aidosti. Simeone joukkueineen ei pyytele keneltäkään anteeksi eikä yritä peitellä ajoittain jopa inhorealistista pelitapaansa. Ei tarvitse, koska pelitapa tukee seuraidentiteettiä. Atléticon Patjantekijöissä on kyse duunarifutiksesta. Vastavoimasta Real Madridin Valkoiselle baletille ja Barcelonan Tiki-takalle.

Siksi tämä tarina on niin kaunis. Simeone olisi kyllä hetken aikaa juhlittu sankari pelkästään kaikkien näiden pokaalien ansiosta. Mutta nyt hän on paljon enemmän: seuralegenda. Miksi? Koska menestys on tullut oikealla tavalla. Seuran identiteettiä kunnioittaen.

Jaakko Perttilä
Twitter: @JaakkoPerttila

Aiheet Atletico Madrid Näkökulmat Pääuutiset Simeone Diego