Juventuksen ja Real Madridin välisessä Mestarien liigan välierien ensimmäisessä osaottelussa on monta mielenkiintoista seurattavaa asiaa. Esittelemme tässä kolme seuraamisen arvoista pointtia.

Keskikentän kilpavarustelu

Sekä Juventus että Real ovat joukkueita, jotka haluavat pitää palloa. Pallonhallintaan nojaavien joukkueiden pelaaminen perustuu käytännössä aina vahvaan keskikentän keskikaistan miehittämiseen. Se, kumpi saa keskikentän tänään haltuunsa, hallitsee myös palloa. Keskikentän hallintaan voidaan käytännössä pyrkiä kahdella tavalla: laadulla tai määrällä. Laadussa ei Juventuksen ja Realin välillä suuria eroja ole (etenkin kun Realilta puuttuu Luka Modric ja Juvelta Paul Pogba), joten Massimiliano Allegri ja Carlo Ancelotti turvautunevat määrään.

Allegrilla on kaksi potentiaalista vaihtoehtoa: kolme pelaajaa keskikentän keskustassa ja yksi ylempänä kymppipaikalla, tai kolme pelaajaa keskustassa ja niin sanotut wingbackit laidoilla. Sama numeroina: 4-3-1-2 tai 3-5-2. Allegrin päätös riippunee siitä, mitä hän luulee Ancelottin tekevän. Ancelotti on puolestaan sanonut sen verran, ettei hän aio peluuttaa kolmea topparia puolustuslinjassa. Käytännössä silloin vaihtoehdoiksi jäävät 4-4-2 tai 4-3-3. Nyt kun Gareth Bale on käytössä, muoto mitä todennäköisimmin on 4-3-3. Kolme keskustassa pelaavaa keskikenttäpelaajaa tarjoaa Realille luonnollisesti paremman sauman pallonhallintaan kuin kaksi. Samaan aikaan se tarkoittaa sitä, että Allegri saattaa yrittää nokitusta eli neljää keskikaistalla operoivaa keskikenttäpelaajaa.

Neljän keskikenttäpelaajan käyttäminen antaisi selvän edun Realin kolmea vastaan. Samalla Juven puolustuslinjaan jäisi neljä pelaajaa kolmen sijaan, eli periaatteessa myös siellä olisi ylivoima Realin kolmen hyökkääjän linjaa vastaan. Mikäli Ancelotti päätyy 4-3-3:een ja Allegri 4-3-1-2:een, Juve saattaa pystyä ottamaan pallonhallinnan itselleen. Toisaalta avoimina olevat laitakaistat huutaisivat Realin laitapakkien tukemia vastahyökkäyksiä puoleensa.

Matala riskitaso

Jos ennusmerkit yhtään pitävät paikkansa, tänään ei kovin paljon riskejä oteta. Molempien joukkueiden valmentajat ovat italialaisen koulukunnan kasvatteja. Käytännön tasolla se tarkoittaa etenkin ensimmäisessä osaottelussa tarkkaa, jopa pragmaattista lähestymistä.

Realin pelaaminen on Ancelottin alaisuudessa ollut yllättävänkin hyökkäysvoittoista, välillä jopa puolustuksen kustannuksella. Ottelun alla pidetyssä lehdistötilaisuudessa Ancelotti sanoi, että Realin on puolustettava paremmin kuin muutamassa viime ottelussa. Rivien välistä voidaan tulkita, että tänään Real ei hyökkää puolustamisen kustannuksella, vaan pikemminkin hyökkääminen voi kärsiä matalasta riskitasosta.

Allegrin Juvelle puolustaminen on tuttua puuhaa. Kun vertaillaan vetokarttoja, huomataan, että Juventusta vastaan vedetyistä laukauksista 62 prosenttia joudutaan laukomaan rangaistusalueen ulkopuolelta. Mikään muu joukkue ei ole pystynyt samalla tasolla puolustamaan omaa boksiaan tukkoon. Hyvä esimerkki Juventuksen matalasta riskitasosta nähtiin puolivälierissä Monacoa vastaan. Koko otteluparissa nähtiin tasan yksi maali, sekin rangaistuspotkusta.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että mitä matalampi riskitaso sen parempi Juventukselle. Joukkueen pelaajat ovat tottuneet kyseiseen pelitapaan, Realin miljoonamiehistö ei. Toni Kroos ja Bale todennäköisesti pystyvät sitoutumaan kollektiiviseen – jopa pragmaattiseen – puolustuspelaamiseen, jos sitä tarvitaan. Pystyvätkö Cristiano Ronaldo ja James Rodríguez?

Erikoistilannepelaaminen

Matalan riskitason ottelussa erikoistilanteiden merkitys noussee entistäkin suurempaan rooliin. Hyökkäyspään erikoistilanteissa molemmilla joukkueilla on aseita. Suorissa vapaapotkuissa Juventuksella on heittää pallon taakse Andrea Pirlo, mikäli hän pelaa. Pirlo laukoo kierteisiä ja hallittuja vapareita toisin kuin Realin vetäjät Ronaldo ja Bale. Sekä Ronaldo että Bale pyrkivät laukomaan kohti maalia ja luottavat siihen, että laukauksen hallitsemattomuus hämää maalivahdinkin. Tässä kohdin Ronaldo on Realille jopa pieni rasite. Kuten aiemmin kirjoitimme, Balen osumaprosentti vapaapotkuista on huomattavasti parempi kuin portugalilaisella. Siitä huolimatta Ronaldolla on edelleen lupa vetää.

Suorissa vapaapotkuissa vaaka kallistuu ehkä hieman Juventuksen suuntaan. Tämän kauden Mestarien liigassa Juve on iskenyt eniten maaleja (3) suorista vapaapotkuista. Real ei ole toistaiseksi onnistunut kertaakaan.

Sivuvapaapotkuissa ja kulmapotkuissa vaaka kallistuu puolestaan Realin puolelle. Jamesin ja Kroosin antamat pallot ovat johtaneet tämän kauden Mestarien liigassa jo viiteen osumaan. Osittain se perustuu Jamesin ja Kroosin erinomaisiin keskityksiin, osittain siihen, että maalilla on rutkasti pääpelivoimaa. Etenkin jos Sergio Ramos aloittaa keskikentällä, maalilta voi hakea Ramosia, Pepeä, Raphaël Varanea ja Ronaldoa. Eikä Balekaan ihan onneton ole.

Juventus ei ole tehnyt yhtään maalia sivuvapaapotkujen tai kulmapotkujen kautta. Vaikka maalisarake näyttää yhä nollaa, potentiaalia on. Pirlon syöttötaito tunnetaan, minkä lisäksi pääpelivoimaa löytyy mm. Giorgio Chiellinin, Leonardo Bonuccin, Angelo Ogbonnan ja Fernando Llorenten muodossa. Nelikosta kaksi ensimmäistä todennäköisesti pelaa, kaksi jälkimmäistä ei välttämättä.