Kun Xavi kesällä 2015 lähti Qatariin, Barcelonan piti olla hyvissä käsissä. Nyt, lähes kaksi vuotta myöhemmin, Barca edelleen etsii Xaville korvaajaa.

Xavin piti lähteä Blaugranasta jo kesällä 2014, mutta Luis Enrique taivutteli pelintekijän vielä jäämään. Barcelona oli sinänsä hyvissä ajoin liikkeellä. Katalaaniseurassa ymmärrettiin jo 2010-luvun alussa, ettei Xavi ole ikuinen.

Hyvää siirtymää haettiin ensin Cesc Fàbregasin kautta. Sen piti mennä kuin leffoissa, kun oma poika palasi kotiin kesällä 2011. No eihän se mennyt. Fàbregas myytiin kolmen vuoden jälkeen Chelseaan kesällä 2014. Kenties Xavin taivuttelu liittyi juuri Fàbregas-kokeilun epäonnistumiseen.

Rakitic, Rafinha, Turan…

Fàbregasin tilalle hankittiin kaksi uutta kokelasta. Ivan Rakitic ostettiin Sevillasta 18 miljoonalla eurolla, ja Rafinha palasi lainalta Celta Vigosta. Molemmat pelaavat yhä Barcassa, mutta kumpikaan ei ole kyennyt täyttämään Xavin saappaita. Rakiticin taso on hyvän alun jälkeen hieman laskenut, eikä Rafinha ole pystynyt Barcelonassa nousemaan samanlaiseksi johtavaksi pelaajaksi kuin Celtassa.

Seuraavana kesänä Xavi tosiaan lähti, ja löysät olivat housussa. Atlético Madridista ostettiin 34 miljoonalla eurolla Arda Turan, joka ei kuitenkaan saanut FIFA:n siirtokiellon takia pelata ennen tammikuuta. Turan ei ole missään vaiheessa saanut kovin isoa roolia Barcassa, ja puheet Kiina-siirrosta ovat alati voimistuneet.

… Suárez ja Gomes

Viime kesänä ostettiin pari uutta kokelasta: Denis Suárez 3,25 miljoonalla eurolla ja André Gomes 35 miljoonalla. Suárezin kohdalla Barca teki vuodessa taloudellista voittoa, sikäli hankinta oli järkevä. Mutta etenkin Gomesilta odotettiin enemmän. Portugalilaisen piti saman tien nousta vähintään hätyyttelemään avauksen paikkaa. Avaukseen Gomes on kyllä ajoittain noussut, mutta ovatko peliesitykset olleet Barcan avauskokoonpanon arvoisia?

Kertonee tarpeeksi, että käytännössä koko kauden terveenä ollut Gomes on pelannut tämän kauden La Ligassa Barcan pelaajista vasta 13. eniten. Keskikentän kolmikossa on kokeiltu Gomesia, Rakiticia, Suárezia, Rafinhaa, Turania, Sergio Busquetsia ja Andrés Iniestaa. Liian moneen otteeseen Iniestan poissaolon myötä taso keskikentällä on laskenut valtavasti.

Hukattu mahdollisuus?

Verrataanpa hieman syöttömääriä. Tämän kauden La Ligassa Barcan keskikenttäpelaajista ottelua kohden on syöttänyt eniten Busquets, 61,6 syöttöä (onnistumisprosentti 90,5). Kaudella 2013-14 Xavi syötti La Ligassa keskimäärin 86 kertaa (onnistumisprosentti 93). Tietysti ero johtuu osittain pelitavan muutoksesta, mutta osittain ero johtuu myös siitä, ettei Barcelonasta tällä hetkellä löydy Busquetsin yläpuolelta selkeää syöttökarusellin kapellimestaria.

Jossittelu on toki turhaa, mutta olisiko Rafinhan velipojasta, Thiago Alcântarasta, voinut olla Xavin seuraajaksi? Barca myi Thiagon kesällä 2013 Bayern Müncheniin 25 miljoonalla eurolla. Tämän kauden Bundesliigassa Thiago on antanut ottelua kohden keskimäärin 94,3 syöttöä onnistumisprosentilla 90,5. Kukaan muu koko Bundesliigassa ei ole yltänyt lähellekän Thiagon syöttömäärää.

Miksei Thiagosta leivottu Xavin seuraajaa? Kaikkia syitä ei välttämättä tiedetä, mutta vielä tuohon aikaan Barcassa uskottiin ”omaan poikaan”, Cesc Fàbregasiin. Siitä alkoi syöksykierre, jota ei ole vieläkään saatu oikaistua.