Barcelona tiedottaa verkkosivuillaan: Barcelona pelaa ystävyysottelun Al-Ahlia vastaan Dohassa 13. joulukuuta.

Typeryyttä.

Tai ehkei se typeryyttä ole, se on priorisointia. Barcelonan tapauksessa priorisointi on näemmä markkinoinnissa urheilullisen menestyksen kustannuksella.

Mitkä ovat kaksi tärkeintä asiaa huipputason jalkapallossa? Harjoittelu ja lepo. Kumpaankaan ei ole tarpeeksi aikaa älyttömän otteluaikataulun takia. Siksi harjoittelun ja levon aika on maksimoitava – toki niin etteivät tulokset kärsi.

Pieni lepo tuhottiin

Barcelona on taas mukana lähes kaikissa mahdollisissa kilpailuissa. Todennäköisesti joukkue myös etenee pitkälle cupeissa, mikä tietää suurta ottelurasitusta kevätpuoliskolle. Kaiken lisäksi lähes jokainen Barcan pelaaja on avainroolissa myös omassa maajoukkueessaan, joten maajoukkuetauoillakaan ei tule lepoa.

Nyt lepoon olisi ollut mahdollisuus. Barcelona ei voittanut Mestarien liigaa viime keväänä, joten sen ei tarvitse lähteä seurajoukkueiden MM-turnaukseen. Sen reissun pois jäämisestä tullut hyöty tuhotaan nyt Lähi-idän markkinointimatkalla. Edellisenä ja seuraavana viikonloppuna Barca pelaa La Ligaa.

Tässä on nyt ihan aito mahdollisuus sille, että ylimääräinen rasitus pilaa Barcelonan loppukauden. Englantilaisjoukkueissa on toki paljon muutakin vikaa, mutta yksi selitys niiden menestymättömyydelle on juurikin täyteen ahdettu ottelukalenteri.

Oliko pakkorako?

Kuka tietää, ehkei tässä urheilullisen menestyksen kannaltakaan ollut muuta vaihtoehtoa.

Pelaajien palkkamenot ovat sitä luokkaa, että rahaa on myös tultava sisään. Ehkä Barcan oli yksinkertaisesti pakko taipua ystävyysotteluun, jotta Qatar Sports Investmentiltä ja Qatar Airwaysilta lohkeaa tarpeeksi isosti sponsorirahaa.

Kysymys kuuluu: kenen vika se on, jos Barcelona enemmän tai vähemmän tämän pelin takia kyykkää keväällä?